|
|
Tulin tallille pyörällä, lukitsin sen ja laitoin kypäräni koriin. Astelin tallin sisälle. Minua jännitti kamalasti! Rupesin etsimään Far-hoitsuani. Miksei sitä näkynyt missään näin vain tammoja, ei jälkeäkään ruunista tai oreista. Tulin pois tallista, ja katselin ympärilleni, en nähnyt lainkaan toista tallia missä orit ja ruunat voisivat olla, pelkkiä tarhoja. Katsahdin taakseni, takaa tuli joku tyttö,joka kaatoi minut.
-Mitä ihmettä? Ajattelin. Nousin ylös ja tyttö oli hävinnyt kuin tuhka tuuleen...
Kävelin tallin taakse ja huomasin toisen oven tallin perällä, jospa vaikka siellä olisivat ruunat ja orit! Avasin oven, vaikka se olikin aika tiukassa. Kävelin sisälle päin ja näin ensimmäisen orin!
Kävelin syvemmälle, missä olikaan Far? Hahaa tuollahan se olikin! Avasin karsinan oven ja hellin sen päätä. Menin syvemmällen karsinaan.
-Hyi!!! Huudahdin.
Farin karsina oli ihan äärettömän sotkuinen! Farkin oli ihan sen ulosteessa!
No ei auttanut muu kuin ruveta ensin pesemään Far ja sen jälkeen oli siivottava sen karsina!
Talutin Farin pesarille,jonka jälkeen aloin suhkuttaa sitä puhtaaaksi. Kuurasin ja hankasin ja suihkutin, mutta lika irtosi todella huonosti! Far oli varmasti piehtaroinut sen karsinassa, koska ei se muuten olisi näin likainen! Taisin löytää Farista heti uuden luonteen piirteen, piehtaroiminen!
Tunnin uurastuksen jälkeen Far oli siinä kunnossa, että voin viedä sen ulos, toivottavasti se ei siellä piehtaroi, apua! Siellähän kaikki tarhat olivat aika mutaisia, koska yöllä oli satanut!
Talutin Farin pihalle, sen tarhaan ja lähdin itse etsimään kottikärryjä.
Löysin ne aika pian ja otin vielä talikon. Menin Farin karsinan luokse ja aloin siivota karsinaa. Nostelin kikkareita ja virtsa puruja pois, kylläpä niitä olikin paljon! Jouduin nyt jo tyhjentämään kottareita.
Tulin pian takaisin ja aloin taas nostella kikkareita, ihan niinkuin joku olisi kipannut tänne oman hoitsun jätökset, koska ei yksi poni voi tehdä näin paljon jätöstä näin vähässä ajassa, vaikka Farilla ei aikaisemmin ollut hoitajaa niin kyllä silti jonkun olisi pitänyt siivota tämän karsina!
Karsina oli tunnin päästä valmis. Jännitys tiivistyi, oliko Far niin likainen mitä kuvittelin? Menin pihalle ja katsoin Faria...
-Voi ei, taitaa tulla toinen pesu tälle päivälle! Sanoin.
Otin Farin kiinni ja kävelin sen kanssa suoraan pesarille, laitoin sen kiinni ja kävin viemässä sen karsinaan ruokaa. Tulin takaisin Farin luokse ja pesin sen. Samalla harjasin sen, sekä puhdistin etu-kaviot. Rupesin vetämään taka-kaviota ylös, mutta en onnistunut. Yritin viimeistä kertaa, haaa se nosti sen! Olipas se likainen! Yritin toista ja onnistuin!
Far oli nyt valmis, talutin sen hänen puhtaaseen karsinaansa. Sen jälkeen äitini soitti ja sanoi että minun piti lähteä kotiin, en siis kerennyt ratsastaa tänään! Ei voi mitään! |
Vastaus:
Ihan kiva!
+Hoidit sen.
+Siivosit karsinan.
+Pesit sen.
-Kirjoitusvirheitä.
Ja Meloonissa kaikkien hevosten karsinat siivotaan VÄHINTÄÄN joka kolmas päivä.
Saat 100v€
|
|
Kävelin tallille taas. En aikonut mennä ratsastamaan tänään Vilnolla, tallihommiin vain. Siivoaisin sen karsinan, ruokkisin sen, voisinpa ehkä hoitaa Vilnoa ja auttaisin Naikahullua tallihommissa. Tummat pilvet olivat peittäneet harmaan taivaan lähes kokonaan. Muutaman minuutin välein tunsin kylmiä vesipisaroita poskillani. Kuralätäköt sunmuut olivat täyttäneet hiekkatien, ja minun piti poukkoilla edestakas päästäkseni eteenpäin. Onneksi saavutin jo pian Meloonin kyltin ja pääsin tallipihaan. Näin juuri ja juuri vilauksen Naikahullusta, joka astui sisälle tammatalliin. Pian hän palasi mukanaan Tiina, ja vei sen tarhaansa. Hypähtelin kohti ori/ruunatallia ja astuin sisään.
Valot paloivat kirkkaasti päällä, ja käytävällä oli muutama musta karvatuppo. Ensi alkuun lakaisin ne siitä pois. Sitten kävelin Vilnon karsinalle. Vilno oli siellä, nuuhkaisi minua ja kääntyi hieman pissatakseen karsinaan.
- Vilno! Olisit säästänyt tuon ulos. Nyt joudun siivoamaan tuoretta pissaa! Voihkaisin ja huokaisin syvään. Irrotin Vilnon riimun ja -narun sen karsinanovesta ja avasin oven. Laitoin Vilnolle ensin riimun päähän, sitten riimunarun riimuun kiinni ja avasin oven apposelleen. Talutin Vilnon kohti ovia, niitten kautta ulos.
Irrotin riimunarun Vilnosta. Se ravasi äkkiä heinäkasalle ja alkoi mutustaa heiniä.
- Siinä riittää tänään vauhtia. Harmi kun en tullut ratsastamaan. Laitoin riimunarun kiinni aitaan merimies-solmulla ja vedin sen sivuun, ettei Vilno söisi sitä. Sitten hain kottarit ja talikon. Kohta palasin jo taliin, suoraa päätä Vilnon karsinalle. Pysäytin lantakärryt Vilnon karsinan eteen ja menin talikon kanssa hommiin. Nostin ensin ison kasan tummaa ja paksua lantaa. Tiputin pallot kottareihin niin että oikein kolahti. Seuraavaksi pienempi kasa, josta ei kuulunut niinkään ääntä. Kun kaivoin puruja vähän lisää, niin löysin mojovan pissakätkön. Nostin pistävän hajuisia pissalaattoja kottareihin. Haju pisti tosiaan nenääni. En välittänyt siitä, olinhan ennenkin siivonnut karsinoita, ja usein! Lastasin viimeiset satsit jätöksiä kottareihin ja lähdin kippaamaan niitä lantalaan.
Kun tulin talliin, olivat kottikärryt täynnä puhdasta uutta purua. Kippasin lastin Vilnon karsinaan ja levittelin niitä vähän. Pian karsinassa tuoksui paremmalle ja karsina oli siisti. Vein kottikärryt pois, takaisin lantalaan ja menin suoraan Vilnon tarhalle.
Vihelsin pari kertaa irrottaessani riimunarua portista.
- Tule Vilno! Minä hoidan sinua! Vilno heilautti häntäänsä ja jatkoi heinien mutustelua. Livahdin portin välistä riimunaru kädessäni ja marssin päättäväisesti Vilnoa kohti. Vilnopa tietenkin äkkäsi minut ja lähti karkuun. Vilno käveli reippaaseen tahtiin tarhan toiseen päähän, ja jatkoi siellä syömistään.
- Vilno, heti tänne! Huusin ja kävelin nopeasti Vilnon luokse. Vilno yritti taas livistää, mutta sain sen riimusta kiinni ja klipsaisin narun siihen kiinni.
- Nyt kuule köntys. Tuo ei ole mukavaa, joten lopeta tuommoinen! Sanoin sille tiukkaan tahtiin ja aloin kävellä Vilnon edellä. Vilno löntysti perässä ja yritti kaapata maasta heiniä. Nyin sitä ylös, ja kun se ei totellut, niin läimäisin sitä kovaa lavalle. Vilno nosti äkkiä päänsä ja käänsin korvat hörölle.
- Nyt kuule! Sinä tulet ja tottelet minua! Ärjyin ja porasin omat silmäni Vilnoon. Vilno käänteli korviaan, välillä taakse, välillä eteen. Avasin tarhan portin ja raahasin Vilnon perässäni talliin.
Pysäytin sen käytävälle ja kiinnitin sen siihen.
- Mitäpä jos pistäisin sinut tänään vähän koville? Ilvailin Vilnolle ja menin hakemaan harjat.
Harjattuani Vilnon hain juoksutusvyön, -deltat, kapsonin, liinan ja -raipan. Puin varusteet Vilnon ylle. Vilno käänteli taas korviaan hulluun tahtiin. Taputin sitä sä'älle.
- En minä sinua rääkkiin pistä, kunhan vain juoksutan. Aloin taluttaa Vilnoa kohti maneesia.
Ulkona satoi tiheään tahtiin. Juoksin Vilnon kanssa maneesiin sisälle. Onneksi siellä oli lämmintä ja rauhallista. Kävelin maneesin keskelle ja annoin Vilnolle tilaa kiertää rinkiä (oikea nimi luultavasti juoksutuskolmio, mutta ihnsm:D). Pidin raippaa kädessäni. Rutistin sitä yllättävän kovaa, ja huomasin sen vasta kun sormeni alkoivat puutua.
- Aih, äännähdin hiljaa ja tiputin raipan maahan. Vilno katseli minua sivusilmällään. Kouristelin sormiani ja keskityin taas Vilnoon. Maiksutin kovaan tahtiin sille.
- Noniin, ravia kiitos! Vilno ei tehnyt elettäkään juostakseen. Vasta, kun nostin raipan maasta, se alkoi riventämään askeliansa. Pamautin raippaa hiekkaan. Vilno alkoi hölkkäämään reippaasti. Läimäisin raippaa vielä uudestaan hiekkaan. Vilno nosti oikein suuret askeleet ravissa. Pamautin kolmannen ja neljännenkin kerran. Vilno nosti nopsasti laukan. Annoin sen laukata 2 kierrosta, kunnes rauhoitin sen käyntiin. Aloin kerätä liinaa käsiini ja kävelin Vilnon luokse. Taputin sitä kaulalle ja sanoin:
- Hyvä poika. Ei minun ollut tarkoitus tulla tänään liikuttamaan sinua, mutta kyllä se vähän tähän meni. Hymyilin ja rapsutin sitä vielä hetken siinä, kunnes johdatin sen ulos maneesista.
Kylmät pisarat ropisivat maneesin peltikattoon. Vai oliko se peltiä? Ainakin siltä kuulosti. Suuria vuolaita virtoja vettä liukui tallipihan hiekalla.
- Kauhea keli, voihkaisin ja rivensin askeliani. Onneksi pääsimme pian Vilnon talliin, missä Naikahullu jo lakaisi lattiaa.
- Ai sinä olet jo täällä!? Hän hätkähti kun näki minut. Nyökkäsin ja sanoin, ettei minun ollut tarkoitus edes liikuttaa Vilnoa, vaan tulla tallihommiin. Naikahullu vei luudan paikalleen ja meni tallitupaa kohti.
- Jätä raippa ja liina käytävälle, saatan juoksuttaa Dannya, hän huikkasi ja meni tallitupaan. Kiinnitin Vilnon käytävälle. Taputin sitä vielä kerran kaulalle, ja irrotin deltat. Sitten juoksutusvyön, liinan ja kapsonin. Vein liinan ja raipan pesupaikan lähelle ja vein loput varusteet satulahuoneeseen. Palasin Vilnon luokse mukanani kaksi suurta korvatulppaa. Ahdoin ne Vilnon korviin ja talutin sen pesupaikalle, missä kiinnitin sen. Otin vaalean pesuletkun käteeni ja säädin veden lämpimälle. Vettä ryöppysi letkusta. Ohjasin letkun pään Vilnon otsikseen, sitten kaulalle ja lopuksi koko kroppaan. Pesin Vilnon huolella, ja levitin vielä lopuksi hevos-shampoota sen harjaan. Vaaleanpunainen nesten kupli ja tuoksui raikkaalle kun ohjasin veden siihen. Pesin harjan ja häntäärin huuhtelin, kun siinä oli vähän kakkaa. Suljin veden tulon ja laitoin letkun paikalleen.
Kohta vedin pitkin vedoin hikiviilalla Vilnon karvaa. Vettä tippui isoina 'laattoina' betoniselle lattialle. Lopuksi kuivasin pyyhkeellä jalat ja etenkin vuohiskuopat. Sitten vielä harja ja häntä oikein siistiksi. Vein pyyhkeen kuivumaan ja palasin mukanani vaaleansininen fleeceloimi. Heitin loimen Vilnon selkään ja kiinnitin mahavyöt, jalkavyöt ja edestä pikalukot. Irrotin Vilnon pesupaikalta ja vein sen takaisin käytävään. Palasin pesupaikalle laittamaan melassivettä.
- Ainiinjoo! Minulla ei ole Vilnolle palkkiota, voihkaisin ja tuumin siinä hetken. Lopulta päädyin laittamaan sille 3 kauhallista melassia sen juomaan. Otin reippaasti täysiä kauhallisia melassia ämpäriin ja laskin kuumaa vettä päälle. Vein veden Vilnolle ja annoin sen juoda sitä. Kun ämpäri oli tyhjä, vein sen takaisin pesupaikalle, ja palasin Vilnon luokse.
- Valitan, poika. Minulla ei ole tänään herkkuja sinulle. Mutta riittääkö se että halaan sinua? Naurahdin Vilnolle ja rutistin pitkään sen kaulaa.
- Rakastan sinua, kuiskasin ja päästin Vilnon taas karsinaan. Otin riimun sen päästä ja suljin oven. Kiinnitin riimun karsinanoveen ja menin hakemaan ämpärillisen vettä Vilnon vesikuppiin. Kaadoin vedet sille, ja menin hakemaan heiniä. Otin sille puolikkaan paalin ja hain lopuksi sille kauroja, melassileikettä, merisuolaa, soijaa ja pellavapuuroa. Vein ruoat Vilnolle ja hyvästelin sen.
- Heippa! Menen nyt auttelemaan Naikahullua tammatalliin! Huikkasin ja astuin ulos ovesta.
Naikahullu talutti Tähteä sisälle tammatalliin. Menin hänen perässään ja kysyin:
- Voinko jäädä helppimään sinua? Naikahullu tuli ulos Tähden karsinasta ja hymyili minulle.
- Tottakai! Aloitetaan siitä, että haetaan kaikki hevoset sisälle. Olethan laittanut jo ruoat Vilnolle? Nyökkäsin ja hymyilin takaisin.
- Selvä homma. Laitetaan lopuksi kaikille muillekin ruoat, ja sitten pääsetkin pesemään varusteita. Naikahullu hymyili minulle veikeästi ja ojensi aivan uuden näköisen riimunarun.
- Pääset hakemaan meidän uutta issikkaamme, Bestiä. Silmäni taisivat olla kuin pöllöllä, kun ihmettelin asiaa.
- Onko täällä uusi hevonen??! Huusin jo melkein. Naikahullu nyökkäsi ja ohjasi minut tämän nuoren tamman tarhalle. Best ravasi oitin luokseni korvat höröllä ja sietaimet suurina. Luikahdin aidan välistä tarhaan ja kiinnitin riimunarun sen riimuun. Liu'utin kättäni sen kaulalla. Best alkoi oitis haistella minua, mutta rentoutui kyllä.
- Sinä et taida pelätä minua, sanoin lempeästi ja aloin johdattaa sitä portille. Avasin portin ja annoin sen tulla ulos. Suljin portin perässäni ja yritin päästä Bestin edelle. Best alkoi oitis kävellä reippaammin ja pian se hölkötteli.
- Ptruu! Rauhoittelin sitä ja tein sillä ympyrän. Sain sen kohta talliin, vaikka se vähän juoksikin. Naikahullu oli tuonut Ednan sisälle, ja nyt hän lähti hakemaan Bellaa.
- Hae sinä Floori, hän huikkasi ja näytti minulle sen aitausta. Nyökkäsin ja hain sen riimunarun. Kävin ottamassa Floorin sisälle, ja sekin vähän juoksi. Pian kaikki tammat oli sisällä, ja niillä jokaisella vedet, heinät, kaurat, melassileikkeet, merisuolat, joillakin minesyylit ja pellavapuurot. Bestillä oli soijarouhetta, niinkuin luultavasti Tuulillakin. Lakaisimme lattian ja menin pesemään satuloita ja suitsia.
- Ei sinun oikeasti tarvitse tuota tehdä, kunhan leikin, Naikahullu sanoi ja tuli hakemaan minut pois. Nauroin hiljakseen Naikahullulle ja menimme hakemaan oreja ja ruuniakin sisälle. Kun kaikki työt oli tehty, lähdin kotiin päin kävelemään. Onneksi ei satanut enää. |
Vastaus:
Kiva tarina! Tässä oli niin paljon hyviä puolia niin en tee niistä erillisiä.
Saat 200ve |
|
Oli keskiviikko, 2.5. Kävelin kohti tallia. Jaloissani minulla oli upouudet ratsastuskengät ja ruskeat polvipaikkaiset ratsastushousut. Minulla oli myös uusi ruskea ratsastustakkini, joka oli hieman sotkeutunut melassista. Tallilaukussani makasi näppylähanskat ja ratsastuskypärä. Tietenkin myös Vilnolle porkkana. Tien kuiva hiekka pöllysi silmiini, ja jouduin vähän väliä hieromaan niitä. Sininen volvo ajoi ohitseni kyydissään Kaisa. Vilkutin innokkaasti hänelle, ja hypähdinkin pari kertaa. Kaisa vilkutti takaisin ja jatkoi kirjansa lukemista.
- Minua särkee aina kyllä päätä, jos luen autossa, tuumasin ja kohautin olkiani. Meloonin kyltti alkoi näkyä. Aloin hymyillä onnesta, ja kävelin reippaammin kyltin ohi. Kirjaimet alkoivat tosiaan jo hilseillä irti. Meloonin punainen ori/ruunatalli näkyi jo pian. Aitauksestakin näin vilauksen, ja siellä kirmaavan hevosen.
- Moi Anuppa! Naikahullu huudahti nähdessään minut. Hän työnsi suurta lantakasaa kottareissa kohti lantalaa.
- Heippa vaan! Hymyilin takaisin ja kiiruhdin kohti tallin ovia.
- En ole nähnyt sinua vähään aikaan täällä, Naikahullu sanoi hieman moittivalla äänellä. Punastelin hieman, ja selitin että meillä on ollut kotona kiireitä.
- Ja anteeksi, sanoin ja otin tukevamman otteen oven kahvasta. Naikahullu jatkoi matkaansa, ja sanoi:
- Ei se mitään. Tänään liikutat taas sitä, niin homma hoituu. Nyökkäsin ja avasin tallin oven.
Danny kurkkasi karsinastaan heinätuppo suussaan.
- Heissan. Onkon Vilno sisällä? Kysyin Dannylta ja kävelin Vilnon karsinan luokse. Vilno tunki turpansa ulos karsinan rakosesta. Se puhalsi lämmintä ilmaa sieraimistaan, ja jauhoi leukaansa.
- Olethan sinä täällä, sanoin ja taputin sitä turvalle. Otin Vilnon riimun irti sen karsinanovesta ja avasin oven. Livahdin pienestä kolosta sisälle karsinaan ja pujotin riimun Vilnon kaulalle. Avasin oven apposen auki ja talutin Vilnon käytävälle. Kiinnitin sen, ja jätin riimun kaulaan. Kipaisinpa hahkemassa Vilnon harjapakin, sen yleis-satulan ja -suitset. Pakin laskin Vilnon vierelle, satulan etukaarelleen käytävän sivuun ja suitset satulan päälle. Avasin harjapakin ja otin sieltä pölärin. Sillä harjasin Vilnon koko muun kropan, paitsi pään. Piikkisualla harjasin sen harjan ja hännän, ja pääharjalla sen pään. Lopuksi otin kaviokoukun ja putsasin kaikki kaviot huolella. Sitten otin suitset käteeni ja aloin laittaa niitä Vilnon päähän. Ensin kuolaimet suuhun, sitten suitset päähän ja leuka- että turparemmi kiinni. Ohjat tietysti olivat jo kaulalla. Sitten nostin satulan Vilnon selkään ja laitoin mahavyön kireälle. Jalustimet mitattuani kävin laittamassa kypärän ja hanskat. Otin vielä lainaraipan varmuuden vuoksi. Sitten vain Vilno irti käytävältä, ja lähdimme kohti kenttää.
Vilno nyppi innokkaasti maasta ruohotupsuja ja sen sellaista. Kentän reunalla suljin portin perässäni ja talutin Vilnon keskelle kenttää. Kiristin vielä satulavyötä hieman, laskin jalustimet alas ja nousin selkään. Otin ohjat löysälle käteeni ja annoin pohkeita. Kiersimme kenttää myötäpäivään pari kierrosta käynnissä. Sitten kiristin ohjat ja aloin tehdä kuvioita. Kohta otin joka pitkällä sivulla voltin, ja lyhyillä sivuilla pysähdyksen. Sitten tein pari kertaa peruutuksia ja etuosankäännöksiä. Sitten kahdeksikon ja kokorataleikkaan. Kohta aloitin ottamaan ravia. Maiskutin ja uristin pohkeita, mutta Vilno vain löntysti. Uudestaan vain maiskutusta ja napakammin pohjetta. Ei vieläkään mitään.
- Noniin!! Karjaisin ja paiskautin pohkeitani sen kylkiin. Vilno hätkähti ja otti äkkiä reippaan ravin. Maiskuttelin vielä hetken, kunnes keskityin ratsastamaan kuvioita. Ensin otin pari volttia, kokorataleikkaan ja pääty-ympyrän. Sitten hiljensin käyntiin ja otin pohkeenväistöä. Sitten vielä muutaman serpentiinin ja täyskaarron. Sitten pamautin uudestaan pohkeitani Vilnon kylkiin. Se lähti heti raviin. Kevensin puoli kenttää, kunnes istuin alas harjoitusraviin, sitten siirsin ulkopohkeeni taaksepäin ja kiristin istunnan tiiviiksi. Sitten vain pohkeita ja kerran raipalla satulan eteen, ja sitten mentiin jo kaunista laukkaa. Pääsin hyvin laukkaa koko kentän ajan, kunnes jatkui kevennys ravissa. Kevensin taas puoli kenttää ja otin uudestaan laukan-noston. Laukkasimme puoli kenttää, kunnes hiljensin vähitellen käyntiin. Annoin oikein pitkät ohjat ja venyttelin Vilnon selässä. Annoin Vilnon mennä loppukäyntejä pari kenttää, kunnes käänsin sen kentän keskelle. Taputin sitä lavalle ja otin jalustimet pois jalasta. Hyppäsin alas selästä ja otin Vilnon ohjista kiinni. Lähdin taluttamaan sitä reippaasti kohti ori/ruunatallia.
- Kohta pääset juomaan melassivettä, sanoin sille ja jatkoin matkaa.
Kiinnitin Vilnon käytävälle ja otin siltä satulan pois. Ensin toki nostin jalustimet ylös, ja sitten vain satulavyö auki ja satula alas selästä. Sitten suitset. Irrotin soljet ja vetin kuolaimet alas sen suusta. Vilno jauhoi leukojaan innokkaasti ja pärskäytti kerran. Vein varusteet satulahuoneeseen ja palasin harjaamaan Vilnoa. Otin pakista piikkisuan ja harjasin satulan kohdalta kunnolla. Harjattuani sen, laitoin piikkisuan takaisin harjapakkiin ja vein pakin pois. Menin pesupaikalle tekemään melassivettä. Otin ensin kaksi kauhallista melassia mustaan ämpäriin, ja laskin kuumaa vettä melassin päälle. Vesi alkoi vaahdota heti herkullisen näköiseksi. Kun vesi oli valmista, kannoin ämpärin Vilnon luokse ja juotin sen. Vilno sai melassivedet juotua varmaankin 30 sekunnissa.
- Sinullapas on kova jano, sanoin ja silitin Vilnon otsista. Vein ämpärin takaisin pesupaikalle ja kävin hakemassa talikon. Menin ottamaan Vilnon karsinasta lantakasan talikkoon ja kippasin ne lantalaan. Vein talikon takaisin ja menin rehuvarastoon. Vein ensinkin Vilnolle puolikkaan heinäpaalin sen karsinaan. Sitten menin laittamaan kaurat, melassileikkeen, merisuolan ja pellavapuuroa mustaan pieneen ämpäriin, jonka kippasin Vilnon ruokakuppiin. Lopuksi kävin vielä laittamassa kypärän, hanskat ja raipan pois, ja otin porkkanan laukustani. Heitin porkkanan Vilnon ruokakuppiin. Sitten irrotin Vilnon käytävältä ja päästin sen omaan karsinaansa. Riimun laitoin taas sen karsinanoveen kiinni.
- Olet sinä ihana mussukka, sanoin ja pussasin Vilnon turpaa. Vilno laski päänsä, ottaakseen heiniä suuhunsa. Taputin sitä vielä lavalle ja hyvästelin sen.
- Nähdään taas pian! Sanoin ja suljin sen karsinanoven. Menin hakemaan tallilaukkuni ja lähdin kävelemään kohti kotia. |
Vastaus:
Hieno tarina!
+Kuvailit tuloasi!
+Juttelit.
+Harjasit Vilnon.
+Liikutit hoitsusi.
+Ruokit sen!
-Ei ole!
Saat 160v€ |
|
| Nimi: Anuppa |
16.04.2012 19:36 |
Nousin haukotellen istumaan vuoteellani. Kello oli pian puoli yhdeksän.
- Puoli yhdeksän!!?? Herranjestas! Huusin ja pomppasin ylös. Vedin äkkiä uudet polvipaikkaiset ratsastushousut, keltaiset sukat ja ruskeat t-paidat ylleni. Juoksin äkkiä alas keittiöön hotkimaan aamupuuron, joka oli laitettu valmiiksi pöydälle.
- Mihin sinulla noin kiire on? Äiti kysyi ja kohensi sanomalehteään.
- No tallille! Huusin ja menin etsimään huppariani. Juoksin pian eteiseen ja vedin ruskeat tallikenkäni jalkoihini. Puin punaisen fleecetakin ja mustan pipon, kävin hakemassa tallilaukkuni, minne laitoin heppanamipussin ja kiiruhdin ulos ovesta.
- Heippa! Huusin äidilleni ja suljin oven.
Otin pihasta punaisen Daisy-pyöräni ja hyppäsin sen selkään. Aloin polkea vimmatusti pitkin mutaista hiekkatietä kohti Meloonia. Olin ajanut jonkin aikaa, kunnes huomasin hanskojeni puuttuvan.
- Voi.. sanonko mikä! Huusin ja jarrutin polkimellani. Käänsin äkkiä suunnan, ja poljin takaisin kotiin.
Juoksin sisälle taloon ja ryntäsin keittiöön.
- Äiti, mis...
- Hanskat on tässä, äiti sanoi kohottamatta katsettaan lehdestä. Hän ojensi minulle mustat ratsastushanskani, ja laitoin ne äkkiä käsiini. Ryntäsin ulos ovista ja lähdin taas polkemaan tallille.
Onneksi olin pian jo oritallin pihassa. Olin pysäköinyt pyöräni omaan telineeseensä, ja nyt astuin talliin. Naikahullu harjaili käytävällä Chuckya.
- Mooi, hän sanoi ja harjasi Chuckyn mahan.
- Heissan. Tulimpa taas hoitamaan Vilnoa, vastasin ja menin silittämään Chuckyn turpaa. Chucky mulkoili hetken minua, kunnes puraisi mojovasti etu- ja keskisormeani.
- Aijaijai! Puhisin, ja vedin käteni pois sen suusta. Naikahullu katsahti minuun, ja tajusi että hevonen puraisi minua.
- Nyt Chucky! Hän huusi ja läimäisi sitä piikkisualla. Chucky luimaisi ja alkoi huitoa etukaviotaan. Naikahullu laittoi sormensa sen niskaan ja torui sitä. Chucky alkoi laskea päätään, ja lopetti ilkeilyn.
- Eikai sattunut pahasti? Naikahullu kysyi ja nousi seisomaan.
- Ääh.. ei nyt niin paljon.., ähkäisin hänelle ja menin viemään tallilaukkuni kaappiini. Kaapilla katsoin sormeani. Siitä vuosi verta paljon. Enhän minä mennyt kertomaan Naikalle, imin vain veret pois siitä. Palasin käytävälle ja menin hakemaan Vilnon riimunarun.
- Lähden nyt hakemaan Vilnoa, sanoin ja lähdin kohti tarhoja.
Vilno odotti minua portilla, ja alkoi hirnua kun lähestyin häntä.
- Noniin, ihan rauhassa, sanoin sille ja silitin sen kaulaa. Kiinnitin narun sen riimuun ja avasin portin. Lähdin taluttamaan sitä kohti tallin ovia ja annoin sen matkalla jäädä syömään parille ruohotupsulle. Kohta pääsimme jo tallikäytävälle, jonne kiinnitin sen.
Vilno seisoi käytävällä Chuckyn edessä. Eipä kestänyt aikaakaan, kun olin tulossa harjapakki kädessäni takaisin, niin Chucky oli jo puraisemassa Vilnoa. Naikahullu läimäisi Chuckya rinnoille ja huusi jotakin epäselvää. Vilno ei ollut moksiskaan. Se vain lepuutti takajalkaansa ja märehti heiniä suussaan. Kiiruhdin Vilnon luokse ja taputin sitä kaulalla.
- Eipä tämä ole moksiskaan tuosta, sanoin Naikahullulle ja hymyilin.
- Juu, se ei välitä tästä orista, hän vastasi ja vei Chuckyn karsinaansa.
- Mutta tämä poika oli jo nuorena kova puremaan muita, hän sanoin ja sulki karsinanoven. Avasin harjapakin ja kaivoin sieltä pölyharjan. Harjasin Vilnoa sillä huolella noin 4 minuuttia. Sitten vaihdoin piikkisukaan, jolla harjasin sen harjan ja hännän. Lopuksi harjasin pään, jonka jälkeen laitoin harjat takaisin pakkiin. Otin kaviokoukun ja aloin nostamaan Vilnon vasenta etusta. Naikahullu meni tallitupaan, ja viipyikin siellä kauan.
- Noniin, 'maisk'! Kehotin Vilnoa. Kyllä se lopulta nosti jalkansa, vaikka painottikin sitä. Samoin meni takanenkin, mutta oikeaa etusta Vilno ei nostanut. Se vain huitaisi sillä ja painotti sen alas. Oikea takanen sujui hyvin. Heitin koukun pakkiin ja suljin sen.
- Mitäs tänään tehtäisiin, Pappani? Kysyin Vilnolta ja katsoin sen kiiluvaan pupilliin. Vilno höristeli vain korviaan, ja puski ilmaa sieraimistaan. Sitten sainkin idean. Irrotin Vilnon kokonaan kaikista riimuista ja härveleistä irti, hyppäsin sen selkään ja hoputin sen lompsimaan ulos tallista.
Rutistin Vilnon harjaa kovaa, kun laukkasimme hiekkatiellä. Vilno heitteli onnetsa päätään, ja kovensi vauhtiaan reilusti. Kiitolaukkaa siinä sitten mentiin, ilman satulaa, ilman suitsia. Laukkasimme hurjan kovaa puoli tuntia, kunnes käänsin sen käynnissä tallipihaan, ja sen kautta talliin.
Naikahullua ei näkynyt käytävässä. Ohjasin sitä harjasta käytävälle, hyppäsin alas selästä ja laitoin riimun sen päähän. Taputin Vilnoa reippaasti sen kaulalle.
- Olet sinä sittenkin Vauhdikas Vilno, sanoin sille ja myhäilin onnesta. Harjasin sen äkkiä piikkisualla ja juotin sille paljon melassivettä. Loimitin sille pitkäkaulaisen fleeceloimen ja tummansinisen pitkäkaulaisen toppaloimen. Sitten vein sen ulos tarhaansa riimusta, vein sille lopuksi heiniä tarhaan ja menin hakemaan laukkuni. Vein Vilnolle kaksi namia ja hyvästelin sen. Hyppäsin pyöräni selkään ja poljin kotia kohti.
Loppu meni nopeesti, kun salkkarit alko :D!!!!!!!! |
Vastaus:
Vampyyri! Älä pure ketään hevosta tai minua tai...
+Kuvailit.
+Käytit taarinassa minua jaa Chyckua.
+Juttelit.
-Mihinkäs alkukäynnit jäi?
Muuten hyvä mutta Vilno ei todellakaan jaksa laukata tai ravata puolta tuntia saat 100v€ Ja millon ostat kaupasta jotain? Nuo rahat pölyttyvät. |
|
| Nimi: Anuppa |
11.04.2012 16:17 |
Kylmä tuuli pyyhkäisi kasvojani. Astuin ulos ja suljin oven perässäni. Taas menossa tallille. Minulla oli ylläni ruskeavalkoinen ratsastustakki, jaloissani mustat kokopaikkaiset ratsastushousut ja ratsastus-saappaat. Olin ottanut tallilaukkuuni pussillisen heppanameja ja kännykkäni. Tänään minun ei sentään tarvinnut kävellä kotiin. Lähdin kävelemään sankassa lumisateessa kohti Meloonia.
Näin jo sumeasti Meloonin kyltin. Se osoitti tuttuun tapaan kääntymään oikealle, kiemuraiselle hiekkatielle. Punainen pakettiauto puksutteli ohitseni. Ohjaaja oli joku ihmeen karvakorva. :D Tsihih, karvakorva! Olin pian puolessavälissä kyltin osoittamaa tietä. Nähdessäni Meloonin punaisen ori/ruunatallin olin hyppiä ilosta. Tämä hetki oli yksi ihanimmista. Perillepääsy. Tammatallikin alkoi näkyä, ja pian melkein kaikki Meloonin rakennuksista. Kuulin vaimeaa kopinaa. Pian se voimistui nopeiksi laukkaaskeliksi. Yht' äkkiä Naikahullu laukkasi takaani Dannyn kanssa. He viilettivät Meloonin porttien ohi kauas pitkin hiekkatietä. Olin vieläkin vähän pöllähtänyt säikähdyksestä.
- No huhhuh! Sehän meni kovaa. Hei, tuohan on minun leirihoitsuni! Mietiskelin ja hymyilin. Olisi ihanaa tehdä samoin kesällä. Huomaamattani olinkin jo tallipihassa. Pihan täytti monet suuret kavionjäljet, luultavasti Dannyn. Kävelin kohti tallin ovia, avasin ne varovasti ja astuin sisään.
Tallin täytti hirnunta. Gino potki karsinan ovea raivoissaan ja hirnui hullusti. Hölkkäsin sen luokse.
- Noniin, noniin poika. Ei mitään paniikkia, Naikahullu tulee kohta, hyssyttelin ja kurkotin silittääkseni sen turpaa. Gino ei ollut hyvällä tuulella ja upotti hampaansa käteeni.
- Ai!! Huusin.
- Senkin tuhma, tuhma, tuhma poika!! Äkäilin Ginolle hetken ja marssin suutuksissani heittämään laukkuni tallikaappiin. Vein Vilnon harjapakin käytävälle sen karsinan viereen, otin sen riimunarun ja lähdin hakemaan Vilnoa.
Avasin tarhan portin, suljin sen ja menin Vilnon luokse. Vilno katseli hetken ymmällään minua, kunnes tuuppasi mahaani turvallaan.
- Älä jooko sitten pure minua, niinkuin se tyhmeliini Gino, jooko? Sanoin Vilnolle. Se vain pärskähti ja jatkoi leukojensa jauhamista. Kiinnitin riimunarun sen riimuun.
- Noniin köntys! Mennään, kutsuin sitä. Vilno alkoi laahustaa perässäni ja pian pääsimme portista ulos.
Tallissa kiinnitin sen käytävälle sen karsinan viereen. Gino alkoi taas höristä ja hirnua. Ja ' klonks!! '. Se potkaisi taas karsinan ovea.
- Nyt Gino! Vielä yksikin potkaisu niin saat raipasta! Huusin Ginolle ja iskin jalkani maahan. Gino hörähti taas ja alkoi luimia. Menin takaisin Vilnon luokse ja otin siltä toppaloimen pois. Naikahullu tuli kohta ovesta Good Dayn kanssa, talutti sen karsinaansa ja alkoi ottaa siltä siellä varusteita pois. Kävin viemässä loimen kuivumaan ja palasin Vilnon luokse. Gino potkaisi taas ovea ja alkoi kiljua.
- Mikä sillä on? Kysyin Naikahullulta.
- Huono päivä.. Naikahullu vastasi hiljaa. Mietin hetken hänen sanomaa ja otin harjapakista pääharjan. Harjasin sillä Vilnon pään. Pölyharjalla harjasin muun kropan, ja piikkisualla harjan ja hännän. Setvin vielä takut sen otsiksesta harjakammalla ja selvitysaineella. Naikahullu kävi viemässä suitset ja satulan satulahuoneeseen, palasi sitten hakemaan Dannyn pesupaikalle ja alkoi pestä sitä. Otin kaviokoukun ja aloin puhdistaa Vilnon kavioita.
- Noin, viimeinenkin kavio putsattu. Mitäs sitten puppeliini? Lässyttelin Vilnolle ja taputin sitä kaulalle. Heitin kaviokoukun harjapakkiin ja laitoin pakin kiinni.
- Mitäköhän voisimme tänään tehdä.. Mietiskelin hetken. Sitten kävin satulahuoneessa hakemassa suitset ja palasin Vilnon luokse. Laitoin riimun sen kaulalle ja aloin antaa kuolaimia sen suuhun. Vilno imaisi ne heti, ja kohta olivat suitset päässä. Sitten irrotin vain Vilnon ja lähdin taluttamaan sitä tallipihaan.
Tallipihassa nousin sen satulattomaan selkään ja maiskutin, jotta se lähtisi liikkeelle. Ohjasin sen samantien maastopolulle. Maastopolun pituus oli 2 kilometriä. Ensimmäisen kilsan menimme käyntiä. Sitten noin 500 metriä harjoitusravia ja taas käyntiä. Kohta tulimme maastopolulta hiekkatielle, ja käänsin Vilnon Meloonia kohti. Annoin sille reilusti pohkeita ja kehotin sitä nostamaan laukan. Pian humpsutin selässä noin 12 askelta laukkaa. Kun olimme lähellä Meloonin portteja, niin laskin käyntiin. Ohjasin Vilnon tallipihaan, jossa nousin alas selästä. Talutin Vilnon sisälle ja kiinnitin sen tallikäytävälle.
Kohta kannoin jo kuolaisia suitsia pesupaikalle, jossa huuhtelin ne. Sitten vein suitset omaan naulaansa ja palasin Vilnon luo. Naikahullu tupsahti ulos Farin karsinasta mukanaa kottarit ja talikko. Kottareissa oli mojova kasa lantaa.
- Naikahullu, pesenkö Vilnon? Kysyin häneltä ennenkuin hän ehti astua ulos. Naikahullu kääntyi ja katsahti Vilnoa.
- Ei tarvitse. Harjaa vain piikkisualla, hän vastasi ja lähti kärryineen kohti lantalaa. Otin harjapakista piikkisuan ja harjasin muun vartalon paitsi pään ja jalat. Sitten hain fleeceloimen ja loimitin Vilnon sillä. Kävin katsahtamassa Vilnon karsinaa.
- Oho! Ei lannan lantaa, hoksasin. Sitten menin tekemään Vilnolle melassivettä.
Kohta olin juottanutkin sen. Vein kipon takaisin pesupaikalle, ja menin hakemaan kipollisen heinää Vilnon karsinaan. Sitten hain melassileikettä, kauraa ja kupin minesyyliä sisältävän kipon, jonka kaadoin Vilnon ruokakuppiin. Sitten otin Vilnon irti ja vein sen karsinaansa. Otin riimun pois sen päästä ja suljin oven. Laitoin riimun ja -narun kiinni karsinanoveen ja vein harjapakin käytävältä pois. Hain vielä laukkuni ja annoin Vilnolle yhden namin.
- Moi moi! Sanoin sille ja menin soittamaan itselleni kyytiä kotiin. |
Vastaus:
K I V A tarina!
+Kuvailit tuloasi!
+Käytit tarinassasi Dannyä ja Ginoa.
+Harjasit sen.
+Ratsastit ilman satulaa.
+Kuvailu.
+Ruokit sen.
-En keksi.
Saat 150v€ |
|
| Nimi: Anuppa |
10.04.2012 20:45 |
Jatkoa edellisestä! Lähetin vahingossa tuon jo!
Laitoin piikkisuan takaisin harjapakkiin ja vein Vilnon pesupaikalle. Siellä laitoin sille kylmetysletkut jalkoihin, ja veden tulemaan kylmälle. Sillävälin kun Vilno oli kylmetyksessä, niin aloin valmistaa sille melassivettä. Juotin pian veden sille, ja otin kylmetyksen pois. Kävin nopsasti hakemassa Vilnolle loimen, ja vein ajokypäräni samalla tallikaappiini. Palasin ja laitoin loimen Vilnolle.
- Nyt voisinkin siivota karsinasi, sanoin Vilnolle ja kävin hakemassa kottarit ja talikon. Vein ne Vilnon karsinan eteen. Sitten kävin hakemassa vähän kauroja ämpäriin Vilnolle ja annoin Vilnon syödä niitä sen aikaa kun siivosin sen karsinan. Sitten vein kottarit pois ja otin ämpärin pois Vilnon leikkitunnilta. Vilno alkoi näet heitellä ämpäriä pesupaikalla minne sattuu. Vein lopuksi Vilnon takaisin karsinaansa. Naikahullu käveli ripeästi Dannyn kanssa sen karsinaan.
- Tuletko ottamaan tältä loimen pois kun haen muita herroja sisälle? Hän kysyi ja astui ulos Dannyn karsinasta.
- Tottakai. Laitan sitten vielä Vilnolle heiniä ja alan lähteä kotiin, ellen jää vähäksi aikaa tallihommiin, vastasin ja suljin karsinan oven perässäni. Kävelin Dannyn luo ja otin ison toppaloimen sen päältä. Naikahullu lähti hakemaan Ginoa. Vein loimen tallitupaan kuivumaan ja palasin laittamaan heinät Vilnolle. Vilno alkoi rouskutella tyytyväisenä heiniään.
- Moi moi rakas, nähdään taas! Sanoin sille, lakaisin nopeasti tallikäytävän ja kävin hakemassa tallilaukkuni. Naikahullu palasi Ginon kanssa ja vei sen karsinaansa.
- Moikka Naikahullu! Huusin tälle ja aloin astua ulos tallista.
- Moi moi! Hän vastasi. Nousin punaisen pyöräni selkään ja aloin polkea kohti kotia. |
Vastaus:
Hieno tarina!
+Liikutit sen!
+Kuvailu.
+Autoit minua!
+Siivosit Vilnon karsinan.
-Alku harjaus?? Minnes se jäi.
-Kun unohdit jatkuun niin sen jälkeen tarina hyppäsi vähän.
-Voisit antaa jotain muutakin kuin melassivettä...
Saat 120v€
Ja tiedoksi että jos rahasumma on alle 50v€ niin silloin se...Paitsi tuntitarinat! Ja normi summa on 80v€-200v€ joten tuo ei ole huono rahasumma. Jos se tarina on YLI 200v€ Niin silloin se on IHAN mahtava!
Ja tiedoksi vain; Meloonin maastopolut ovat ratsastusta varten. |
|
| Nimi: Anuppa |
10.04.2012 20:25 |
Tulimpa taas hoitelemaan Vilnoa! Sori, tästä tulee vähän lyhyempi tarina sitten :)!!
- Noniin, Vilno! Huusin ja yritin tunkea kuolaimia sen suuhun.
Hetken tappelut jälkeen sain suitset sen päähän. Olin ottanut ohjat jo valmiiksi irti. Kun leukaremmikin oli kiinni, niin aloin laittaa ajovaljaita Vilnon selkään. Ensin vain rintaremmi kiinni, sitten mahavyö ja häntäremmi ja lopuksi ohjat kiinni kuolainrenkaisiin. Sitten vain mustat koppakärryt sen valjaisiin kiinni. Valkoinen ajokypärä oli jo päässäni. Sitten kapusin kärryihin ohjat kädessäni, ja laitoin ylimääräiset ohjatpäät pepun alleni istuessani kostealle penkille.
- Ainiinjoo, Vilno pitäisi varmaan irrottaa käytävältä, hoksasin ja kävin ottamassa Vilnon irti. Sitten hyppäsin taas kärryihin ja patistin Vilnon kulkemaan kohti ravirataa.
Radalla annoin Vilnon kävellä ensin melkein koko kierroksen, kunnes patistin sen hölköttelemään. Vilnolla meni hetki tajuta että joo, ehkä pitäisi vähän juostakin. Vilno meni lopuksi ihan hyvin. Pian patistin sitä taas kovempaa ja kovempaa. Halusin antaa Vilnon mennä niin kovaa että harja hulmusi. Sain kuin sainkin sitten lopuksi hieman kiitoravia. Puolikenttää myöhemmin laskin ravin käyntiin. Annoin pikkuisen löysät ohjat jotta Vilno saisi venyttää kaulaansa. Vilno laski päätään pikkuisen, kunnes nosti taas sen, ja kiristin ohjia vähän. Kohta menimme taas reipasta ravia. Vilno jaksoi oikein hyvin mennä nopeamminkin. Lopuksi menin vielä kierroksen käyntiä pitkien ohjien kanssa, kunnes käänsin Vilnon pois radalta. Menin vielä noin 500 metrin maastolenkin lopuksi sen kanssa, mutta sitten menimme talliin.
- Minä lähden nyt hoitamaan tammoja, mutta saatan tulla vielä takaisin kun olet täällä, Naikahullu ilmoitti ja lähti ori/ruunatallista. Olin pysäyttänyt Vilnon käytävälle. Nyt hyppäsin kärryistä ja otin ohjat samalla mukaani. Heitin ohjat Vilnon selkään ja laitoin Vilnon riimun sen kaulalle. Riimu oli tietenkin kiinni köytävän molemminpuolin olevissa kiinnitys'klipseissä'. Irrotin koppakärryt Vilnosta ja vein ne paikalleen. Sitten palasin ottamaan valjaat pois Vilnon selästä. Vietyäni nekin pois, niin palasin, otin suitset pois, laitoin riimun Vilnon päähän ja vein suitset satulahuoneeseen. Vilnon luona harjasin sen piikkisualla, koska sille tuli vähän hiki. |
Vastaus:
Rahat kun loppuu... |
|
| Nimi: Anuppa |
05.04.2012 16:34 |
- Sori, mut ei ehkä tänään, kun pitäis mennä hoitamaan Vilnoa. Okei, joo. Moikka! Suljin puhelimeni. Linda kysyi minua heille, mutta taas oli hoitopäivä, joten omistauduin sille. Laitoin kännykkäni tallilaukkuuni. Siellä oli myös ratsastuskypärä, ratsastushanskat ja musta perusriimunaru. Se oli vihdoinkin saapunut postissa. Kävelin pitkin kiemurtelevaa hiekkatietä kohti Meloonia. Tänään oli torstai, viimeinen päivä koulussa ennen pääsiäislomaa. Kello oli 15:17. Minulta oli loppunut koulu kahdelta. Tänään voisin ratsastaa Vilnolla joko maastossa ilman satulaa, tai sitten kentällä ihan normaalisti. En vain osannut päättä kummin. Jossain vaiheessa voisin ajaa Vilnolla, olihan se ex-ravuri. Onneksi tänään oli hyvä keli. Aurinko paistoi, vaikka loskaa ja lunta oli vielä maassa. Meloonin kyltti alkoi jo näkyä. Siitä valui välillä pari pisaraa vettä, koska aurinko oli sulattanut lumen sen päältä. Kävelin pian kyltin ohi mustissa ratsastus-saappaissani ja punaisessa fleecetakissani. Ilma oli niin lämmin ettei minut tarvinnut pitää hanskoja kädessä. Kun olin vähän lähempänä Meloonia, näin pari hevosta aitauksessaan. En ollut varma keitä ne olivat, mutta nättejä rautiaita ne olivat.
Meloonin pihassa oli reilusti kavionjälkiä ja yksi tuore lantakasa. Kipaisin hakemassa lapion ja siivosin lannat pihasta lantalaan. Sitten vein lapion takaisin ja astuin sisälle Vilnon talliin. Yhtäkään hevosta ei ollut sisällä. Kävin laittamassa tallilaukkuni kaappiini, ja otin sieltä samalla uuden riimunarun. Suljin kaapin ja menin laittamaan harjapakin valmiiksi käytävälle. Sitten lähdin hakemaan Vilnoa. Avasin tallin ovet ja kävelin Vilnon tarhalle. Vilno oli kaukana tarhan toisella puolen. Avasin portin, astuin sisälle tarhaan ja suljin portin perässäni. Lähdin kävelemään kohti Vilnoa. - Vilnoo! Tule tule. Mennään ratsastamaan, huusin Vilnolle ja maiskutin pari kertaa. Vilno alkoi laahustaa minua kohti. Otin Vilnon riimusta kiinni ja kiinnitin uuden riimunarun siihen. - Jaahas, sinulla onkin uusi riimusi päässä, hymyilin, kun tajusin että Vilnolla oli ostamani riimu päässään. Lähdin taluttamaan Vilnoa kohti porttia. Avasin portin, annoin Vilnon astua ulos ja suljin portin tukevasti kiinni. Sitten vein Vilnon talliin.
Vilno seisoi kiltisti paikallaan kun olin kiinnittänyt sen käytävälle. Avasin harjaparin ja otin sieltä pölyharjan. Pian oikeanpuolimmainen kaula, lapa, kylki, selkä, maha ja lautanen oli harjattu. Tein saman vasemmalle puolelle. Heitin pölyharjan pakkiin ja laitoin Vilnon riimun sen kaulalle. Sitten otin pääharjan ja aloin harjata sen päätä. Vilno heitti kerran päätään, mutta ei yhtään enempää. Sitten otin pakista kaviokoukun ja aloin puhdistaa kavioita. Ensimmäinen etunen: Melkein heti nosto. Toinen etunen: Heti nosto. Molemat takaset: Vei aikaa että sain ne ylös. Lopuksi taputin Vilnoa lautaselle ja laitoin kaviokoukun harjapakkiin. Suljin pakin ja kävin hakemassa suitset ja estesatulan. Jep, menisimme tänään esteitä maneesissa. Vein varusteet Vilnon luokse. Laskin satulan etukaarelleen maahan ja aloin tarjota kuolaimia Vilnon suuhun. Vilno otti ne helposti, ja sain pian suitset hyvin sen päähän. Sitten nostin satulan sen selkään ja kiristin satulavyön. Mittasin jalustimia. - Huhhuh, ompas nämä lyhyet, tuumasin. Sitten kävin hakemassa jännesuojat etujalkoihin ja hivutus-suojat takajalkoihin. Menin laittamaan suojat Vilnon jalkoihin. Tämän jälkeen käväisin laittamassa kypärän päähäni ja ratsastushanskat käteeni. Hain vielä lainaraipan satulahuoneesta. - Taas se raippa unohtui, voivottelin ja palasin Vilnon luokse. Irrotin Vilnon käytävältä ja lähdin taluttamaan sitä kohti maneesia.
Maneesissa oli esteitä jo valmiina. Kävin nopeasti ottamassa ylimääräistä korkeutta joistakin pois. Esteitä oli vain noin 50 cm korkeudessa. Sitten ohjasin Vilnon sopivaan paikkaan, laitoin ohjat sen kaulalle ja nousin selkään. Annoin Vilnon ensin kävellä vähän aikaa maneesia ympäri. Sitten otin kevyen ravin. Ohjasin Vilnon esteille ja nostin rauhallisen laukan. Ensimmäiset esteet menivät hyvin, niinkuin kaikki muutkin. Hyppyytin Vilnoa esteradalla 4 kierrosta, kunnes laskin ravin kautta käyntiin. Kiersin taas hetken maneesia. Tein välillä pysähdyksiä ja voltteja. Pohkeenväistöäkin kokeilin, ja se meni Vilnolta ihan hyvin. Pian otin taas kevyen ravin kautta laukkaan ja menin esterataa 2 kertaa. Sitten laskin raviin ja käyntiin. Käänsin Vilnon maneesin siihen kohtaan missä ei ollut esteitä, jotta pystyin kiertää Vilnon kanssa pientä 'kenttää'. Otin käynnissä pari volttia ja pysähdyksen. Sitten yhden etuosankäännöksen ja pohkeenväistöä. Taas yksi voltti. Täyskaarto. Sitten otin kevyttä ravia. Annoin Vilnon ravata 2 minuuttia. Sitten laskin käyntiin. Tein Vilnolla vähän pohkeenväistöä taas. Vähän ajan päästä otin taas kevyen ravin. Sitten istuin alas harjoitusraviin ja tiivistin istunnan. Asetin ulkopohkeen ulospäin ja hoputin Vilnon laukkaan. Ensin Vilno meni vähän kiitoravia ja sitten rennon laukan. Vilno meni laukkaa 7 askelta ja jatkoi taas ravia. Kevensin ja hiljensin ravin käyntiin. Annoin sille pitkät ohjat. Vilno sai kävellä vähän aikaa loppukäyntejä, kunnes pysäytin sen ja laskeudun alas selästä. Taputtelin hetken Vilnoa ja kiitin sitä ratsastuksesta. Se ei ollut temppuillut yhtään. - Tallissa saat kyllä extra-annoksen melassia, sanoin Vilnolle ja talutin sen talliin.
Tallissa laitoin riimun sen ohjien ali kaulalle. Vilno pärskähti helpotuksesta päästessään taas talliin. - Kauankos meillä meni ratsastuksessa, jos kerran aloitettiin noin neljältä, kysyin Vilnolta ja vilkaisin rannekelloani. Kello oli 16:58. - Tunti, hymyilin Vilnolle ja taputin sitä kaulalle. Sitten aloin ottaa suitsia sen päästä. Vilno antoi kuolaimet suosiolla suustaan. Kävin huuhtaisemassa niitä ja vein ne satulahuoneeseen. Sitten palasin ottamaan satulaa. Avasin satulavyön ja päästin sen killumaan vapaaksi Vilnon mahan alle. Vedin satulan pois sen selästä ja vein senkin omalle paikalleen. Irrotin vielä suojat Vilnon jaloista ja kipaisin viemässä ne pois. Sitten tulin takaisin Vilnon luokse. Otin harjapakista pölyharjan ja harjasin Vilnon mahavyön kohdalta sillä. Harjan ja hännänkin harjasin, mutta ne harjasin piikkisualla. Vilnolle oli tullut sen verran hiki, että päätin pesaista sen. Talutin Vilnon pesupaikalle ja kiinnitin sen sinne. Sitten hain korvatulpat ja laitoin ne Vilnon korviin. Otin pesuletkun käteeni ja säädin veten tulemaan lämpöiselle. Kastelin ensin Vilnon pään, sitten kaulan ja lupuksi koko muun vartalon. Vilno alkoi pyöriä pesupaikalla. Toruin sitä voimakkain sanoin. Kun se ei vieläkään lopettanut, niin kaappasin hikiviilan ja läimäytin sillä sen rintaa. Silloin se pysähtyi. Jatkoin pesua ja pian olikin jo valmista. Sammutin hanan ja laitoin letkun takaisin. Otin hikiviilan.Vilno säikähti toki, että löisin sitä taas sillä, mutta nyt aloin kuivata sitä. Vedin pitkin vedoin ylimääräisiä vesiä Vilnon vartalosta pois. Sitten laitoin hikiviilan takaisin ja kävin hakemassa pyyhkeen, jolla kuivasin Vilnon jalat ja pään hyvin. Vein pyyhkeen takaisin ja kävin samalla viemässä päähänunohtuneen kypärän tallikaappiini. Palasin Vilnon luokse mukanani ohut korkeakaulainen vaaleansininen fleeceloimi. Laitoin loimen sille ja vein sen takaisin käytävälle. Aloin kohta valmistaa melassivettä sille. Kun Vilno tajusi että saisi kohta melassia, niin sen alkoi kuopia innokkaasti. - Et saa kuule melassia jos et ole hiljaa! Huusin sille ja jatkoin melassin valmistusta. Pian vein Vilnolle höyryävän ämpärillisen melassivettä. Se joi melassivedet suurin kulauksin. Vein sangon takaisin pesupaikalle ja palasin Vilnon luo. Kävin katsomassa sen karsinaa. - Aha, pari lantakasaa, tuumin ja kipaisin hakemaan talikon ja kottarin. Sain lannat äkkiä siivotuksi. Vein kärryt lantalaan ja tyhjensin ne siellä. Palasin taas Vilnon luokse ja vein sen karsinaan. Otin riimun pois sen päästä ja laitoin sen kiinni karsinanoveen. Menin takaisin Vilnon luokse ja halin sen kaulaa hetken. Annoin pusun sen sierainten väliin. - Olet minulle niin tärkeä, senkin vanha pappa, sanoin Vilnolle. Taputin sitä vielä hetken kaulalle, ja astuin ulos karsinasta. Suljin ove perässäni ja menin hakemaan tallilaukkuni. Sitten lähdin ulos tallista kävelemään kotia kohti. |
Vastaus:
Kiva tarina!
+Kuvailit tuloasi.
+Harjasit sen.
+Liikutit sen.
-Voisit ruokkia joskus sen. Esim. Heinää ja kauroja ja vettä...
Saat 150v€ |
|
| Nimi: Anuppa |
04.04.2012 18:37 |
Poimin ruskeat ratsastushousuni huoneeni lattialta. Tänään voisin lähteä hoitamaan Vilnoa. Kello oli vartin yli kolme. Tänään oli keskiviikko, ja huomenna kouluun pitäisi viedä esitelmä omasta harrastuksesta. Vilkaisin lappuani. Se oli aivan tyhjä, koska enhän minä keksi ikinä mitään aineisiin. Vedin housut jalkaani ja puin sinisen villapaitani keltaisen t- paidan päälle. Voisin tänään ihan vain talutella Vilnoa. Mahani murisi inhottavasti. Hain jääkaapista banaanin, kuorin sen ja heitin kuoret biojätteisiin. Ahmaisin banaanin nopeasti. Sitten menin vain hakemaan tallilaukkuni jonne laitoin puhelimeni, Vilnolle porkkanan ja uuden riimun jonka tilasin viime viikolla netistä. Riimunarunkin olin tilannut, mutta se tulisi vasta ensi viikolla. Riimu oli vaaleansininen ja siinä oli hopea narunkiinnitysrengas. Se oli niin nätti (: <33. Toivottavasti Vilno pitää siitä, tuumin ja sulloin riimun laukkuuni. Suljin laukun vetoketjun ja menin pukemaan tallitakkini ja saappat, ja astuin ulos -9 asteen pakkaseen.
Kylmä ilma ei tuntunut niinkään kylmältä. Pihamme oli peittynyt noin 20 senttiseen lumeen. Onneksi hiekkatie oli aurattu. Lunta tuprutti taivaan täydeltä. Ilma oli sankkanaan lumihiutaleita. Tuskin näin edes eteeni! Vajaat 15 minuuttia olivat kuluneet, kun näin puukyltin joka osoitti Melooniin päin. Siinä lukikin kuluneilla mustilla kirjaimilla: Talli Melooni. Käännyin kyltin osoittamalle kiemurtelevalle hiekkatielle. Oli kulunut varmaankin 5 minuuttia, kun näin jo kappaleen punaista rakennusta sankan lumisateen läpi. Huokaisin helpotuksesta. Tuo rakennus oli näet Meloonin talli. Kun olin vähän lähempänä, saatoin nähdä Ginon laukkaamassa tarhassaan. Pian olin jo Meloonin tallipihassa. Piha oli aurattu siistiksi. Tallin ovien lähistöllä oli kavion jälkiä. Naikahullu oli varmaankin tuonut jonkun hevosen liikutettavaksi. Kohta saatoin jo astua lämpöiseen ori/ruunatalliin. Naikahullu talutti Goldia karsinaansa. Käväisin viemässä laukkuni tallikaapille. Sitten palasin Naikahullun luokse. Naikahullu käveli ulos Goldin karsinasta ja tervehti minua: - Ai moi Anuppa! Tulit varmaan hoitamaan Vilnoa? Nyökkäsin ja sanoin: - Joo, ostin muuten sille uuden riimun. Ostin myös riimunarun, mutta se tulee myöhemmin. Naikahullu hymyili ja sanoi: - Voi kun hyvä. Vilno on muuten omassa tarhassaan, koska en ole vielä hakenut sitä. Voitkin varmaan lähteä nyt jo hakemaan sitä. Nyökkäsin ja hain Vilnon riimunarun. - Vilnolla taitaa olla riimu päässä? Kysyin. Naikahullu nyökkäsi ja haki Goldin harjapakin. - Rupean nyt hoitamaan Goldia, joten saat mennä tästä eteenpäin itseksesi. Kysy jos jokin askarruttaa, hän sanoi. - Juu, mumisin ja astuin ulos tallin ovista.
Vilno odotteli sisälle pääsemistä jo portin vieressä. - Hassu poika! Nauroin ja menin taputtamaan sen turpaa. Kiinnitin Vilnon riimunarun sen riimun, avasin portin ja lähdin viemään sitä sisälle. Vilno totteli hyvin, vaikka tulikin vierelläni. Talutin Vilnon tekemääni polkua pitkin tallin oville. Avasin ovet apposen auki ja vein Vilnon käytävälle ja kiinnitin sen. Sitten otin riimunarun pois siltä ja heitin sen Vilnon karsinan eteen. Sitten kävin sulkemassa tallin ovet ja menin hakemaan harjapakkia.
Avasin harjapakin jonka olin tuonut Vilnon viereen käytävälle. Naikahullu käveli Vilnon ohi viemään Goldin harjapakin paikoilleen. Otin Vilnon harjapakista pääharjan. Laitoin Vilnon riimun kaulalle, ja aloin harjata sen päätä. Vilno heitteli hieman päätään, mutta torumalla sain sen tottelemaan. Sitten laitoin pääharjan takaisin ja otin pölyharjan jolla harjasin Vilnon kauttaaltaan. Harjan ja hännän harjasin piikkisualla. Sitten otin Vilnon kaviokoukun ja aloin puhdistamaan kavioita. Vasemman etusen kanssa ei ollut ongelmia, mutta vasenta takasta Vilno ei meinannut nostaa. Sain jalan kuitenkin putsattua. Oikealla puolella kaikki sujui mainiosti. Laitoin kaviokoukun takaisin harjapakkiin ja suljin pakin. Sitten hain Vilnon riimunarun, kiinnitin sen Vilnon riimuun ja irrotin Vilnon käytävältä. Lähdin taluttamaan Vilnoa kohti talliovia.
Vilno seurasin minua kiltisti tallipihaan. Pysähdyin hetkeksi ja jäin miettimään. - Minnekköhän voisin lähteä taluttelemaan sitä, tuumin. Pääsyin hiekkatiehen. Talutin Vilnon ulos Meloonin tallipihasta ja käänsin sen siihen suuntaan hiekkatiellä, josta itse tulin tallille. Kävelimme vähän matkaa hiekkatietä pitkin. Vilno tuli laiskasti perässä. Mietin, että pitäisikö sittenkin pistää Vilno vähän töihin. Käänsin Vilnon kohti ojaa, ja lähdin johdattamaan sitä lumihankeen. Kahluutin Vilnoa muutaman noin 10 minuutin ajan lumihangessa, kunnes ohjasin sen taas hiekkatielle. Käänsin sen tälläkertaa kohti Meloonia. Kohta lähdin hölkkäilemään Vilnon kanssa. Se ei rynninyt yhtään. Tänään taisi olla taas laiskimus-päivä. Vilno hölkötteli kiltisti vierelläni noin 2 minuuttia, kunnes hiljensin taas käyntiin. Ohitimme pian Meloonin tallipihan. Vilno olisi halunnut mennä talliin, mutta empä päästänyt sitä sinne. Kun olimme noin 50 metrin päässä tallista, lähdin taas hölköttelemään Vilnon kanssa. Nyt se tuli jo reippaammin. Sitten käänsin sen taas kohti Meloonia. - Noniin, kohta pääset taas talliin, sanoin Vilnolle, joka höristi toiveikkaasti korviaan. Nostin taas ravin vähäksi aikaa Vilnon kanssa. Kun olimme lähellä Meloonia, niin hiljensin vauhdin käyntiin, ja taluttelin Vilnon tallipihaan.
Sisällä tallissa Naikahullu käveli luultavastikkin Suklaan tai Farin riimu kädessään ohitsemme ulos. Talutin Vilnon taas käytävän keskelle ja kiinnitin sen. Napsautin taas riimunarun sen riimusta irti ja kävin laittamassa sen Vilnon karsinanoveen siististi kiinni. Sitten palasin Vilnon luokse ja avasin harjapakin. Otin sieltä piikkisuan ja harjasin Vilnon koko muun kehon, mutta en jalkoja, etteivät ne kuumettuisi. Naikahullu palasi kohta mukanaan Suklaa. - Arvasin! Naurahdin ja laskin piikkisuan harjapakkiin. Vilno alkoi höristä Suklaalle kun se vietiin karsinaansa. Taputin voimakkaasti Vilnon rintaa. - Höri höri itsellesi! Sanoin. Otin harjapakista kaviokoukun ja katsoin kaviot varmuuden vuoksi. Oikeassa takasessa oli iso lumikökkäre jonka raaputin pois. Laitoin kaviokoukun harjapakkiin, suljin sen ja menin viemään pakkia paikalleen. Naikahullu tuli Suklaan karsinasta ja sulki sen oven. Hän meni käymään tallituvassa, ja sen jälkeen lähti hakemaan Ginoa sisälle. Menin irrottamaan Vilnon paikaltaan ja talutin sen riimusta pesupaikalle ja kiinnitin sen sinne. Laitoin kylmetysletkut sen jalkoihin ja laitoin kylmän veden tulemaan niitä pitkin. Sitten aloin valmistaa melassivettä. Annoin Vilnon juoda höyryävää namia. Kun Vilno oli juonut sen, laitoin sangon takaisin ja käväisin hakemassa kottarin ja talikon. Sillävälin kun Vilno olisi kylmetyksessä, voisin siivota niitä karsinoita, joissa ei vielä ollut hevosia. Pian Naikahullu käveli ripeästi rynnivän Ginon kanssa sen karsinaan. Naikahullu jäi sinne hetkeksi ottamaan loimea pois Ginolta. Sitten Naikahullu meni viemään loimea pois. - Hei Naikahullu! Älä tuo ihan vielä kaikkia hevosia sisälle, katos kun siivoaisin karsut nopeesti, huusin. - Okei! Minäpä menen katsomaan parit paperin tallituvassa. Ilmoita kun on valmista, hän vastasin ja käveli tallitupaan.
20 minuuttia myöhemmin olin saanut 8 karsinaa siivotuksi. Koska hevosia oli karsinoissa jo kolme, en voinut siivota kuin 12 karsinaa. Olin käynyt jo rutkasti tyhjentämässä kottareita lantalaan. Kun tasan puoli tuntia oli kulunut, olin saanut karsinat siivotuiksi. Sain ne aika nopeasti koska joissakin ei ollut paljon mitään jätöksiä. Sitten vein talikon ja kottarin pois ja menin Vilnon luokse. Sammutin kylmetyksen ja otin letkut pois sen jaloista. Kävin hakemassa pyyhkeen ja kuivasin Vilnon jalat sillä. Vuohisen ja vuohisnivelet eritoten. Sitten vein pyyhkeen kuivumaan ja menin avaamaan Vilnon karsinanoven kokonaan auki. Sitten menin irrottamaan Vilnon ja talutin sitä hetken riimusta. Melkein sen karsinan suulla otin siltä riimun pois päästä ja ohjasin sen kävelemään omaan karsinaansa. Suljin karsinanoven ja vein riimun tallitupaan Naikahullun luokse. - Noniin, karsinat siivottu ja Vilno on karsinassaan, ja tässä on tämä Vilnon vanha riimu, sanoin ja ojensin kuluneen riimun Naikahullulle. Naikahullu nyökkäsi ja laittoin riimun pöydälle. - Haluaisitko lähteä hakemaan hevosia sisälle? Naikahullu kysyi ja kokosi pinkan papereita nipuksi. - Toki. Voin jäädä myös auttamaan ruokinnassa, vastasin ja hymyilin. Naikahullu kiitti ja ohjasin minut talliin ottamaan riimunaruja.
Viidentoista minuutin päästä kaikki loput orit ja ruunat olivat tallissa. Kävimme myös laittamassa tammat sisälle, ruokimme ne ja palasimme ori/ruunatalliin. Ruokimme myöskin herrat ja lakaisimme vielä lopuksi tallikäytävän. - Minun pitää tästä lähteä laittamaan iltaruokaa, joten näkymisiin Anuppa! Naikahullu sanoi ja vilkutti lähtiessään talliovista ulos. - Moikka! Nähdään pian! Huusin vastaukseksi. Naikahullu astui ulos ovista. Menin käymään tallikaapillani. Otin sieltä laukkuni ja laitoin sen olalleni. Sitten menin Vilnon luokse ja menin sen karsinaan. Otin laukustani Vilnon porkkanan ja annoin sen sille. Vilno rouskutti sen tyytyväisenä. Taputin Vilnon lapaa ja halasin sen kaulaa. - Olet sinä ihana poika, sanoin sille ja suutelin sen turpaa. Vilno jatkoi heiniensä rouskuttelua. Menin ulos karsinasta ja suljin oven perässäni. Laitoin Vilnon riimun sen karsinanoveen kiinni. Sitten lähdin kävelemään kohti talliovia. - Moimoi Vilno, nähdään pian rakas<3! Sanoin sille ja astuin ulos tallinovista ja lähdin kävelemään kotia kohti. |
Vastaus:
Hieno tarina!
+Liikaa hyviä puolia!
-Muista mitä minä sanoin vuorosanoista.
Saat 200v€ |
|
| Nimi: Anuppa |
31.03.2012 19:57 |
Kello oli 15:34. Koulubussi huristeli kuoppaisella hiekkatiellä. Tänään menisin hoitamaan Vilnoa suoraan koulusta. Olin pakannut kaiken tarvittavan reppuuni, eli raipan, kypärän, ratsastushanskat ja tietenkin Vilnolle palkkio = omena. Lisäksi repussa oli neljät koulukirjat. Keltainen rämä bussi pysähteli välillä tympeästi sihahtaen eri pysäkeille. Melkein viimeisellä pysäkillä vieressäni istunut tyttö nousi istuimeltaan ja moikkasi minulle, ennenkuin astu huhtikuiseen iltapäivään. - Moi moi Anuppa! Nähdään taas aamulla, hän sanoin ja hyppäsi bussista ulos. Vilkutin tytölle ja aloin kaivaa reppuani, jotta voisin nopeasti syödä porkkanan, jonka varasin evääksi kouluun. Se oli varmaankin unohtunut, luulisin. Rouskutin porkkanaa hieman kipeillä hampaillani, olihan minulle kuitenkin vasta laitettu alaraudat. Bussi nytkähti taas pihahtaen liikeelle ja rymisteli alamäkeä pitkin kohti Meloonia. Pari poikaa heitteli toisiaan paperipalloilla ja koulukirjoilla. Aika lapsellista.. - Olvikuja 12, kuski ilmoitti rahisevaat mikkiinsä. Pojat hätkähtivät, ja jäivät odottamaan bussin pysähtymistä. Vihdoin pojat nousivat ylös ja kiiruhtivat uloskohti kellanpunaista tiilitaloa. Pihassa räksytti pulska valkoinen terrieri.
Istuin yksin autossa. Bussi alkoi taas madella pitkin kiemurtelevaa hiekkatietä. Pian näin jo Meloonin tallin. Aloin hymyillä onnesta, koska pian pääsisin taas halimaan Vilnoa. Painoin äkkiä stop- nappia ja nousin seisomaan. Nojasin metalliseen tukitankoon. Siihen oli piirrelty jotakin mustilla permanenttitusseilla. Bussikuski nosti taas mikin huulilleen ja huusi: - Tallimelooni! Hymyni nousi taas korviin asti ja aloin tallustaa kohti oviaukkoja. Bussi sihahti taas, ja avasi ovensa hitaasti. Hyppäsin alas lumiselle tielle, ja nuuhkaisin raikasta ilmaa. - Kylläpä bussissa haisi pahalle.., mietin. Kohensin reppuani ja aloin kävellä Meloonia kohti mustissa ratsastus- saappaissani ja -housuissa. Meloonin suuri tallipiha tuli taas näkyviin. Kävelin suoraan oritalliin. Hyräilin matkalla onnesta, ja avasin taas kerran ihanat raskaat ovet.
- Ai moi Anuppa! Et varmasti usko mitä äsken kävi! Naikahullu otti loimea pois Ginolta. Katsoin hetken Naikahullua kuin ' hullua ', kunnes tulin kokonaan sisälle ja laskin reppuni käytävälle. - No mitä? kysyin. Naikahullu veti toppaloimen kokonaan pois Ginon selästä, ja naurahti: - No vähän aikaa sitten, kun talutin Ednaa sisälle, niin ihan sattumalta siinä reitillä oli semmoinen liukas kohta. Naikahullu veti henkeä ja nauroi taas: - Niin, ja sitten tietenkin juuri minä kävelin siitä, ja kappas kumma kun hups! Makasin selälläni siinä. Kyllä Edna vähän ihmetteli, Naikahullu nauroi taas raikuvasti. Minuunkin tarttui nauru, ja kävin laittamassa reppuni tallikaappiini. Palasin pian ja kävin hakemassa Vilnon riimunarun. - Käyn tänään ratsastamassa Vilnolla maastossa, jos sopii? kysyin Naikahullulta ja heiluttelin narua puolelta toiselle. - Juu, sopii, kunhan tulet ennen pimeää pois, hän sanoi :). Nyökkäsin ja lähdin kävelemään hyvillä mielin kohti ulko-ovia.
Pian kävelin jo kohti Vilnon tarhaa. Katselin taivaalle. Alkoi jo hieman hämärtää. No, ehkä ehtisimme käydä nopeasti lenkillä, ajattelin ja menin tarhan portin luokse. Vilno hamuili maasta heinänkorsia, mutta kun se huomasi minut, niin se alkoi löntystää kohti porttia. - Vai että meidän ' reipas ' poika haluaa jo nopeasti pois täältä? naurahdin ja kiinnitin riimunarun Vilnon riimuun. Sitten avasin portin ja lähdin taluttamaan Vilnoa kohti tallia. Vilno tuli tosi hyvin perässäni, eikä rynninyt.
Kun olin saanut kiinnitettyä Vilnon tallikäytävälle, kävin hakemassa Vilnon hoitopakin. Hoitopakista otin ensin pölyharjan ja harjasin sillä Vilnon hyvin. Sitten harjasin vielä piikkisualla sen harjan ja hännän. Ja kaviot puhdistin kaviokoukulla. Vilno oli erittäin kiltti hoidon ajan. Sitten suljin harjapakin ja vein sen takaisin paikalleen. Käväisin vielä satulahuoneessa hakemassa Vilnolle sopivat varusteet. Otin maastosatulan ja Vilnon yleis-suitset. Menin takaisin 'rakkaimpani' luokse ja laskin satulan etukaarelleen maahan. Suitset myös. Sitten vain riimukaulalle ja suitset päähän. Vilno ei meinannut ottaa kuolaimia suuhunsa, mutta ajallaan sain suitset tukevasti sen päähän. Satulan nostin vasemmalta puolelta Vilnon selkään. - Tsoh! Äläppäs pullistele, toruin Vilnoa sen pullisteltua typerästi. Aloin kiinnittää satulavyötä. Sitten mittasin suitset ja menin kaapilleni laittamaan varusteet ylleni.
- Muista, että jos meinaat laukata, niin tee se hiekkatiellä, Naikahullu kailotti Ginon karsinasta. - Juu, vastasin ja tulin taas Vilnon luokse. Aloin mitata jalustimia sopiviksi. Kiristin vielä hieman satulavyötä, kunnes olisin valmis lähtemään. Irrotin Vilnon ja lähdin taluttamaan sitä kohti taliin ovia. Pian astuimme jo hämärtyneeseen tallipihaan. Talutin Vilnon vielä hieman keskemmäs pihaa, kunnes laitoin ohjat sen kaulalle ja nousin selkään.
Pian kävelimme Vilnon kanssa rauhallista tahtia kohti maastopolkua. Valitsin yhden kilometrin pituisen lenkin. Ohjasin Vilnon kävelemään hieman epätasaiselle mutta muuten hyväkuntoiselle polulle. Kun olimme kävelleet jonkin aikaa, ehkäpä 30-40 metriä, niin pyysin Vilnolta rauhallista ravia. En keventänyt. Vilno osasi mennä ihan nätisti, mutta välillä se tahtoi mennä käyntiin. Pian se kuitenkin meni oikein kauniisti. Kohta hiljensin jo käyntiin. Kun olimme noin puolessa välissä maastolenkkiä, niin otin taas pienen pätkän ravia. Tällä kertaa kevensin. Vilno rivensi hieman tahtia, mutta sain sen kuitenkin pysymään ravissa. Tätä kohtaa en haluaisi edes kertoa.. En tajua mitä tapahtui, Vilno varmaan säikähti jotain, mutta se nosti äkkiä laukan. Niin kovan laukan kylläkin etten pysynyt selässä, vaan mätkähdin polulle. Vilno jatkoi laukkaansa pitkälle polkua pitkin. Silloin minua raivostutti. Silloin minua hävetti ja suretti. Silloin toivoin ettei Vilno karkaisi. Ilta oli pimeentynyt jo uuvuttavan hämäräksi, enkä tahtonut nähdä enää eteeni. Luojan kiitos näin kuitenkin pian Vilnon pään. Kutsuin Vilnoa ja lähdin kävelemään kohti sitä. Vilno ei epäröinyt, vaan tuli luokseni päätä pahkaa. Olin onnellinen että se tuli takaisin luokseni. Olin saanut varmaankin mustelmia selkääni ja kankkuihin. En kuitenkaan tuntenut kipua, vaan onnen tunteen. Nousin takaisin Vilnon selkään epäröimättä hetkeään. Annoin sen kävellä pitkillä ohjilla rauhallisesti ja puhuin sille hiljakseni. Toivottavasti Naikahullu ei saisi tietää mitään. Minua hävetti niin paljon. Kohta pääsin polun loppuun. En kokeillut laukkaa tällä kertaa. Pian olin taas Meloonin pihassa. Naikahullua ei näkynyt. Hilauduin alas Vilnon selästä ja talutin sen sisäään.
Kiinnitin Vilnon taas käytävälle laittamalle sen riimun kaulalle. Naikahullua ei vieläkään näkynyt missään. Onneksi. Kävin heittämässä kypärän kaappiini ja tietenkin raipan samalla. Otin omenan repusta taskuuni. Sitten menin taas Vilnon luokse ottamaan varusteita pois. Ensin suitset. Vilno antoi ne oikein hyvin pois. Kävin huuhtaisemassa kuolaimia vedessä, ja sitten vein ne satulahuoneeseen. Palasin Vilnon luokse ja laitoin riimun sen päähän. Sitten irrotin satulavyön ja nostin satulan Vilnon selästä. Senkään kanssa ei ollut ongelmia. Vein satulankin paikalleen, ja toin samalla harjapakin Vilnon luokse. Harjasin Vilnon piikkisualla kauttaaltaan. Laitoin suan takaisin pakkiin ja vein pakin pois. Sitten menin pesupaikalle tekemään Vilnolle melassivettä. Pian vein höyryävän ämpärillisen melassia Vilnolle. Se hörppi sen oitis. Sitten vein ämpärin takaisin paikalleen. Huuhtelin sen toki.
Kohta olin taas rapsuttelemassa Vilnoa. Annoin sille punaisen omenani. Vilno rouskutti sen hyvillä mielin. Kohta kävin hakemassa talikon ja kottarit, ja menin Vilnon karsinaan. Siivosin sieltä lannat ja pissat. Kävin kippaamassa lannat lantalaan. En sillä kerralla vienyt uusia puruja Vilnon karsinaan, koska mielestäni se ei vielä tarvinnut niitä. Sitten avasin karsinanoven apposen auki ja talutin Vilnon sinne. Taputtelin sitä vielä hetken siinä, ja hyvästelin sen. Suljin karsinanoven lähtiessäni tallikaapeille.
Otin kaapistani repun ja etsin harjan jolla lakaisin vielä lopuksi tallikäytävän. Olin lähdössä ulos soittaakseni isäni hakemaan minut, mutta juuri silloin Naikahullu pöllähti satulahuoneesta. Säikähdin kuollakseni oven ääntä kun sen paiskautui kiinni. - Mitäs nyt? Olet kuin olisit nähnyt aaveen, Naikahullu naurahti. - Ai, kiitoksia. Lakaisit näköjään tallikäytävän. No, mutta minäpä tästä menen hakemaan loput hevosen sisälle, joten hyviä jatkoja, ja tule uudestaan vaikka ensi viikolla. Moi moi! Naikahullu käveli reippaasti ulos ohitseni ja katosi hämäryyteen. - M-moi moi.. sanoin ja huokaisin helpotuksesta. Soitin isälle ja menin odottelemaan kyytini saapumista tallipihaan.
Sori kun loppu on vähäsen nopea, tuli kiire !! |
Vastaus:
Nice tarina!
+Liikutit Vilnon.
+Harjasit sen.
+Sain minä tietää!
+"Rakastit" Vilnoa.
+Siivosit sen karsinan.
+Lakaisit tallikäytävän.
-Kappalejaot 1 kohdassa väärin.
-Olisi helpompaa lukea jos kirjoittaisit vuorosanat näin:
-Moi moi Anuppa, Nähdään taas aamulla... Kuin, jotainjotainjotainjotainjotain-Moi moi, Anuppa...
Saat 110v€ |
|
| Nimi: Anuppa |
17.03.2012 17:18 |
Oli lauantai 17.03.2012 . Kello oli 8.52 . Olin kävellyt jo jonkin aikaa hieman jo sulanutta tietä pitkin kohti TalliMeloonia. Olin herännyt noin 1½ tuntia sitten. Tänään menisin juoksuttamaan Vilnoa. Kylmä tuuli pyyhkäisi kasvojani. Oli tosi kylmä, vaikka oli jo maaliskuu. Olin ehtinyt aamulla vain pukemaan ripeästi ja syömään kupillisen jogurttia. Olin herännyt liian myöhään. Olin ottanut tallilaukkuni mukaan, vaikka siellä ei ollutkaan kypäräni, vaan kappas kummaa, porkkanoita ja kuivaa ruisleipää. Voi jo arvata kenelle ne herkut olisivat. Minun päälläni oli hieman kulunut punainen tallitakki. Se ei ollut kummoista materiaalia, olisikohan ollut fleeseä. Sen vasemmassa olkapäässä oli pieni reikä. Se oli varmaan tullut siitä, kun takkia säilytettiin vintissä, niin hiirillä oli ollut kekkerit. Jalassani olivat ruskeat kokopaikkaiset ratsastushousut ja ratsastukseen sopivat talvikengät. Vielä menisi muutama minuutti, että pääsisin Meloonin pihaan.
Kertasin mielessäni englannin sanakokeeseen tulevia lauseita ja sanoja. - Mouse, mice. Pony, ponies.., aloin jo ääneenkin sanoa. Melooni alkoi näkyä jo noitten tuttujen puitten takaa. Kävelin hieman reippaammin, koska tiesin näkeväni pian Vilnon. Astuin kuitenkin vahingossa vesilammikkoon, ja kenkäni hörppäsi pari desiä kuraa. - Voih! inisin, ja aloit löntystää kohti tallipihaa. Pian sain avata taas raskaat Meloonin ori/ruunatallin ovet.
Naikahullu oli sisällä loimittamassa Vilnoa. - Hei, Naikahullu! Huikkasin ja käväisin satulahuoneessa laittamassa laukkuni naulaan ( se saisi olla siellä ). - Voi pahus! Juuri kun ehdin loimittaa Vilnon.. No, ei se mitään, hän sanoi ja alkoi ottaa loimea pois. Kävelin Naikahullun luo auttamaan häntä. Pian vedimme raskaan toppaloimen Vilnon yli. - Ajattelin juoksuttaa Vilnoa tänään, jos sopii, kysyin ja silittelin Vilnon turpaa. - Juu, toki. Mutta tee se maneesissa, koska ulkona on vähän huono sää. Nyökkäsin ja aloin kävellä kohti harjoja, mutta käännähdin ympäri ja kysyin: - Oletko muuten harjannut jo Vilnon? Naikahullu käveli ripustamaan loimea, ja huikkasi samalla myöntävästi. - Jaahas.., mietin, mutta hain kuitenkin kaviokoukun. Ajattelin kuitenkin puhdistaa Vilnon kaviot. Menin Vilnon etusen luokse, taputin sitä ja aloin liu'uttaa kättäni kohti vuohisia. Sain pian tupsusta kiinni, ja patistin Vilnoa nostamaan sen. Vilno nosti kavion, mutta painotti sitä ärsyttävästi. Vedin enimmät purukokkareet betonilattialle ja laskin etusen varovasti alas. Suoristin selkäni, ja ulvaisin kivusta--> selkä oli vähän jäykkä.
Pian sain nostettua takasenkin, puhdistin kokkareet pois ja laskin sen taas maahan. Tein samoin toisellekkin puolelle, kunnes kaviot oli putsattu. Vein vihreän kaviokoukun takaisin naulaansa, ja kävelin satulahuoneeeseen. Etsiskelin sieltä juoksutusliinan ja -raipan. Löysin pian hieman kuluneen mustan liinan. Raippa oli vielä hakusessa, mutta kyllä sekin pian löytyi. Menin takaisin Vilnon luokse ja laskin liinan ja raipan alas. - Ainiinjoo..., muistin että suitsetkin piti hakea. Kipaisin takaisin satulahuoneeseen. Vilnon suitset roikkuivat naulasta melkein ensimmäisinä. Kaappasin suitset ja aloin irrottaa ohjia. Nahkaiset soljet olivat tosi tiukassa, ja melkein hain jo kaviokoukun apuun. Kun olin saanut ohjat irti, jätin ne vain roikkumaan naulasta ja menin taas Vilnon luokse. Kenkäni lotisi vieläkin inhottavasti vettä, mutten välittänyt siitä. Laitoin Vilnon riimun sen kaulalle, ja aloin antaa kuolaimia suuhun. Vilno nosteli päätään pari kertaa, mutta vähän ajan tappelun jälkeen sain kuin sainkin suitset sen päähän. Setvin vielä otsatukan kauniisti, niinkuin minulla on aina tapana. Sitten otin liinan ja pujotin sen Vilnon kuolainrenkaan läpi kiinnittääkseni sen toiseen. Sitten otin raipan lattialta ja riimun pois Vilnon kaulalta ja lähdin johdattamaan Vilnoa kohti ulko-ovia. Aloin matkalla kohti suuria ovia miettiä, tarvitsisiko Vilno suojia, mutta päättelin, että en kuitenkaa päästä sitä niin hurjaan vauhtiin, että jalkoihin sattuisi. Avasin raskaan oven, ja talutin Vilnon kohti maneesia.
Kun olimme päässeet maneesiin, jäin hetkeksi vain paikalleni, ja tunnustelin lämmintä ilmaa. Hengitin raskasta, mutta kesäistä ilmaa valoisassa maneesissa. Pian talutin Vilnon aika lailla keskelle maneesia, ja annoin sille tilaa liinalla. Vilno lähti kävelemään reippaasti rinkiä ympärilläni. Annoin sen mennä hetken vain käyntiä, mutta pian heilutin raippaa ja maiskutin sille jotta se menisi reipasta ravia. Vilno mulkoili hetken vain minua, lähti sitten reippaaseen käyntiin ja pian hölkkäsi nätisti. Patistin sitä kuitenkin pian menemään lujempaa, jotta sille tulisi vähän hiki. Se sain ravata noin neljä/viisi kierrosta, kunnes aloin patistella taas. Heilautin raippaa lujasti maneesin hiekalla, ja maiskutin sille. Se saisi laukata kunnolla. Annoin liinaa isommaksi, ja pian maiskutin taas. Heilautin uudestaan raippaa, kunnes sen reipas ravi muuttui laukaksi. Se lähti ensin hieman kovaa, mutta vauhti tasaantui sopivaksi pian. Kuuntelin vain kumauksia sen kavioista, kun sen laukkasi hiekalla. Kohta annoin sen taas mennä hölkkää. Se kiersi muutaman kierroksen, ja sitten hidastin menon käyntiin. Se lönkötti vähän aikaa, ja näin jo kuinka siitä kohosi höyryä. - Noniin poika, lopetetaan kohta, mutta menehän ensin vähän aikaa ravia, sanoin Vilnolle, ja näin sen höristävän korviaan, kuin se olisi ymmärtänyt minua. Maiskautin pari kertaa sille, ja se lähti hölkkäämään kiltisti. Se sai ravata kolme kierrosta, kunnes annoin sen taas käydä käyntiin. Aloin kerätä liinaa kerälle käsiini, ja Vilno tuli nätisti sen mukana. Lähdin taluttamaan höyryävää Vilnoa kohti maneesin ovia. - Noniin, kohta saat melassivettä ja porkkanan, sanoin ja rapsutin sitä leuasta.
Kun pääsimme ori/ruunatalliin, Naikahullu oli lakaisemassa taas kerran lattiaa. Naikahullu lakaisi purut johonkin karsinaan, ja päästi minut ohitseen. Kiinnitin Vilnon taas sen karsinan viereen, ja taputin sitä. Irrotin liina sen kuolairenkaasta, ja vein sen ja raipan satulahuoneeseen. Kiinnitin riimun tukevammin Vilnon kaulalle ja aloin ottaa suitsia pois. Kun olin irrottanut soljet ja vetänyt limaiset kuolaimet Vilnon päästä, niin laitoin riimun sen päähän, ja lähdin viemään suitsia satulahuoneeseen. Siellä kiinnitin taas ohjat niihin, ja ripustin suitset omaan naulakkoonsa. Menin takaisin Vilnon luokse ja kaappasin samalla mukaani hikiviilan. Otin sen ruskeista muovipäistä molemmin käsin kiinni ja aloin vedellä Vilnoa sillä. Sille ei tullut niin hiki että se olisi pitänyt pestä ja jalat kylmettää, joten päätin vain tyytyä hikiviilaan. Vedin pitkiä vetoja viilalla pitkin Vilnon lihaksikasta kehoa. Vilno näytti nauttivan siitä. Naikahullu pöllähti yht' äkkiä ovesta ja meni satulahuoneeseen. Pian hän tuli takaisin mukanaan estesatula. - Hei, annanko Vilnolle melassivettä? Kysyin, ja lähdin viemään viilaa takaisin. Naikahullu pysähtyi tallin ovelle, ja sanoi: - mmmjuuu.. laita semmonen 2 kuuppaa sitä melassia ja vettä se ämpäri täyteen. Kuumaa vettä. Nyökkäsin ja menin pesupaikalle laskemaan höyryävää vettä mustaan sankoon. Naikahullu käveli ulos ovista. Kun olin laskenut tarpeeksi vettä, niin avasin melassipurkin ja laitoin kaksi kuupallista mössöä ämpäriin, ja sekoitin vähän. Sitten nostin raskaan sangon ylös lattialta ja kävelin Viilnon luokse.
Asetin ämpärin lattialle Vilnon eteen ja päästin Vilnon kokonaan irti (riimu päässä). Vilno alkoi heti hörppiä suurin kulauksi vettä mahaansa. Otin Vilnon riimunarun sen karsinanovesta ja kiinnitin Vilnon siihen. Narun sidoin karsinanoveen kiinni. Lähdin hakemaan talikkoa ja kottikärryjä, jotta voisin siivota Vilnon karsinan. Hätkähdin kun aloin kuulla voimakasta kuopimista. Käännyin kohti Vilnoa. Ja tietenkin, tietenkin, Vilno halusi lisää vettä. - Sooh, poika. Ei enempää vettä, sanoin ja menin ottamaan ämpärin Vilnon luota. Vein ämpärin pesupaikalle, ja lähdin hakemaan kottikärryjä ja talikkoa taas kerran.
Pian rymistelin kärryjen kanssa Vilnon luokse. Vilno ei tainnut pitää kottikärryistä, koska se luimi ja mulkoili niitä. Rauhoittelin sitä, ja vein sen pesupaikalle kiinni, jotta voisin siivota karsinan. Sitten menin Vilnon karsinan eteen, avasin oven ja työnsin kottikärryt sisälle karsinaan. Otin talikon ja aloin mättää lantakokkareita kärryihin. Kun viimeisetkin jätökset oli lastattu, niin asetin talikon kärryihin ja työnsin ne ulos karsinasta ja lähdin kippaamaan niitä lantalaan. Pian palasin taas Vilnon luo. Rapsutin sen turpaa ja kiitin sitä päivästä. Hain satulahuoneesta vielä fleeceloimen ja palasin laittamaan sitä Vilnon ylle. Kiinnitin rintasoljet ja mahavyöt tukevasti, ja käväisin tallilaukullani. Otin sieltä palasen leipää ja kaksi porkkanaa. Annoin ne Vilnolle, irrotin sen pesupaikasta ja otin sen riimun pois päästä. Taputin sitä lautaselle ja lähdin johdattamaan sen karsinaansa. Vilno seurasi kiltisti mukanani. Karsinan kohdalla avasin ovea hieman enemmän, että se mahtuisin sisään ja päästin sen sinne. Vilno loi minuun vielä viimeisen katseen, kunnes se laski päänsä ja alkoi hamuta heinänkorsia pahnujen seasta.
Kävin vielä hakemassa sen ruskean riimun ja laitoin sen naulaan. Hain tallilaukkuni satulahuoneesta ja lakaisin vielä tallikäytävän. Kirjoitin toimistoon pieneen keltaiseen lappuun tulevani ensi viikolla taas ratsastamaan Vilnolla, ja kehuin kuinka kiltisti se oli. Laitoin lopuksi vielä sydämmen ja sen sisälle nimen Vilno. Sitten astuin ulos toimistosta ja lähdin kävelemään hämärään iltaan kohti kotia.
|
Vastaus:
Kiva tarina!
+Kuvailit tuloasi.
+Juttelit.
+Puhistit kavoit.
+Liikutit sen.
+Annoit melassia.
+Siivosit sen karsinan.
+-Laitoit lapun varmaan tallitupaan sillä Meloonissa ei ole toimistoa.
-Meloonissa juoksutukseen ei käytetä suitsia vaan kapsonia mutta ei se vakavaa ole.
-Missä juoksutus delta.
Saat 120v€ |
|
| Nimi: Anuppa |
12.03.2012 18:48 |
Herätyskelloni piipatti kimakasti. Nousin rivakasti istumaan ja sammutin sen. Kello oli 05:52. En olisi millään jaksanut nousta vielä, mutta olihan minun mentävä aamutalliin, ja tietenkin hoitamaan Vilno. Tänään voisin koittaa ratsastaa sillä. En ollut nähnyt Vilnoa kuin 2 kertaa, ja tänään menisin ensimmäisen kerran hoitamaan sitä. Työnsin peiton päältäni ja nousin ylös. Venytin käsiäni ja heilautin hiukseni olkieni taakse. Ne olivat mielestäni kihartuneet kauniisti, johtuen varmaan siitä kun kävin illalla suihkussa, enkä ollut kuivannut hiuksiani kunnolla. Vedin ruskean villapuseron ylleni ja polvesta hieman rikkinäiset kollegehousut jalkaani. Ulkolämpömittari näytti + 4.2 astetta. Vaikka oli maaliskuinen päivä, niin oli yllättävän lämmin. Venyttelin vielä kerran ja kaappasin ratsastuskypäräni pienestä naulakostani. Lähdin huoneestani hämärään rappukäytävään, ja olin kompastua vaatemyttyyn joka lojui keskellä sitä. Ährysin vaatekasan kanssa vähän aikaa, kunnes pääsin valoisaan rapukkoon. Olin liukastua portaissa, jotka oli juuri ( eilen ) vahattu. Hiivin keittiöön ja napsautin valon päälle. Kirkas valo sai minut hetkeksi sokeaksi. Avasin jääkaapin, ja etsin jotakin syötävää. Päädyin ottamaan omenoita ja eilistä mureketta. Otin yhden omenan mukaan tallille, tietenkin Vilnolle. Kun olin syönyt, niin etsin rukkaseni ja pipon eteisestä. Otin samalla ratsastus-saappaani. Puin vaatteet päälleni, ja vedin lopuksi vielä kevyen tallitakin ylleni. Käväisin vielä ylhäällä ottamassa laukkuni, raippani ja kypäräni jotka laitoin sinne. Sitten hölkkäsin raput alas, kävin vessassa ja sammutin keittiöstä kellertävän valon. Sitten menin ulko-ovelle, avasin sen ja astuin loskaiseen hämärään pihaan.
Otin sinisen kuluneen potkukelkkani loskan keskeltä, mutta huomattuani että tiellä oli moninpaikoin hiekkakohtia päädyin kävelemään. Laskin kelkan maahan ja aloin viipottaa pihasta kohti tallia. Melooniin oli noin 6 kilometriä meiltä, joten oli pidettävä kiirettä.
Kun noin tunti oli kulunut, näin jo sumeasti Meloonin. Sen korkeakattoinen talli näkyi pian jo selvemmin. Tuotapikaa pääsin jo tallipihaan. Kävelin messinkisten ovien luokse ja avasin ne varovasti. Naikahullu oli juuri loimittamassa Suklaata. Hän kiinnitti oikeanpuolisen mahavyön ja tervehti minua. - Heippa Anuppa! Tulit varmaankin hoitamaan Vilnoa. En vie sitä nyt ulos, joten voit käydä vaikka ratsastamassa. Nyökkäsin vastaukseksi ja hymyilin. Naikahullu irrotti Suklaan ja talutti sen ohitseni ulos. Hän viittoi minua Vilnon karsinaan päin ja kääntyi tarhoja kohti. Laskin laukkuni tallikäytävän betoniselle lattialle, ja menin Vilnon karsinan luokse. Otin riimun sen karsinan ovesta ja avasin raskaan oven. Vilno seisoi pöllähtäneen näköisenä ja alkoi nuuhkia takkini olkaa. Silitin sen turpaa ja aloin laittaa riimua sen päähän. Se yritti kerran karata otteestani mutta sain sen loppujen lopuksi käytävälle. Kun olin kiinnittänyt sen tukevasti, niin kävin hakemassa harjat ja kaviokoukun. Harjasin Vilnon läpikotaisin ja puhdistin sen kaviot huolellisesti. Sitten hain sen satulan ja kiiltävät ( luultavasti vastarasvatut ) suitset. Laitoin riimun Vilnon kaulalle ja aloin antaa kuolaimia sen suuhun. Se otti ne ihan nätisti. Kun olin saanut suitsen päähän niin aloin nostaa satulaa sen sään päälle. Varmistin että satulahuopa oli suorassa, kiinnitin satulavyön tukevasti ( jossa se tosin yritti pullistella ) ja mittasin jalustimet. Lopuksi hain vielä kypäräni, otin satulahuoneen naulasta raipan ja menin takaisin Vilnon luokse. Irrotin riimun sen kaulalta, menin Vilnon vasemmalle puolelle, otin satulan etu- ja taka -kaaresta kiinni ja hyppäsin selkään. Hoputin sen käyntiin ja kuuntelin kun sen kaviot kopisivat ihanasti vasten betonista möykkyistä tallikäytävää. Pian ohjasin Vilnon ulos ovista suoraan kentälle.
Kun olin sulkenut aidatun kentän portit perässämme, ohjasin Vilnon kävelemään kaviouralle. Menimme kierroksen ihan vain käyntiä, kunnes aloin tehdä voltteja ja pysähdyksiä. Otin vähän pohkeenväistöä ja serpentiinejä. Sitten otin tallin puoleisella sivulla kevyttä ravia. Menin ravia 2 kierrosta, kunnes aloitin harjoitusravin ja sitä kautta laukan.Vilno pukitti pienen pukin, mutta kyllä se sitten totteli, kun sille räyhäsin. Hiljensin pian kevyeeseen raviin jossa tein voltteja ja kokorataleikkaata. Tämän jälkeen hiljensin käynnin. Menin taas pari kierrosta käyntiä, jossa tein kaikenlaisia liikkeitä. Sitten otin taas kevyen ravin, jota menin ½ kenttää. Taas kerran hiljensin käyntiin, mutta tällä kertaa menin ulos kentältä. Päätin lopetta ratsastuksen. Ratsastin ulos kentältä, kohti tallia. Pian avasin taas messinkiset ovet, ja astuimme lämpimään talliin.
Naikahullu oli puhdistamassa Ginon karsinaa. - Moi, hän huikkasi. - Menikö teillä hyvin? Hän kysyi, ja kippasi lantaa kottareihin. Ratsastin Vilnolla Naikahullun ohi. - Joo, paitsi Vilno teki pikkupukin laukassa. Naikahullu ei vastannut, vaan kippasi lantoja kottikärryihin. Käänsin Vilnon kohti tallin ovia, Vilnon karsinan viereen. Pysäytin sen ja taputin reippaasti sen kaulaa. - Hyvä poika, sanoin hiljaisella äänellä. Otin jalustimet pois jaloistani ja laskeuduin alas selästä. Vilno pärskähti. Taputin sen lautasia ja kiinnitin riimun sen kaulalle. Kävin ottamassa kypärän pois päästäni ja laitoin raipan takaisin naulaan. - Ei tuota edes tarvittu, naurahdin hiljaa. Kävelin takaisin Vilnon luokse ja aloin ottaa satulaa sen selästä. Kun mahavyö oli irti, niin liu'utin satulan alas ja laskin sen etukaarelleen lattialle. Aloin otta suitsien leukaremmiä, ja kun sain sen otin myöskin turparemmin auki. Sitten valutin vain suitset pois sen päästä. Laitoin suitset oikealle olalleni ja kiinnitin riimun Vilnon päähän. Sitten otin satulan ja marssin kohti satulahuonetta.
Olin pian jo harjannutkin Vilnon, putsasin vielä varalta kaviot ja vein harjat harjakoppaan. Sitten menin Vilnon luokse ja talutin sen pesupaikalle. Kun olin kiinnittänyt Vilnon sinne, hain korvatulpat sen korviin, jottei niihin menisi vettä. Sitten otin vaalean pesuletkun ja avasin hanan lämpimälle vedelle. Suihkuttelin Vilnoa sillä. Kun pesu oli hoidettu ( samassa järjestyksessä kuin harjatessakin ) , sammutin letkun ja hain hikiviilan harjojen luota. Vedin reippaasti Vilnon karvasta enimmät vedet pois, vuohiset tottakai pyyhkeellä. Kuivattuani Vilnon, hain satulahuoneesta fleeceloimen. Loimittaessani Vilnoa Naikahullu harjaili tallikäytävän lattiaa. - Hei Anuppa, jos sinulla ei ole hirveä kiire, niin voisitko kiillottaa Farin ja Suklaan satuloita? Naikahullu katsoi toiveikkaasti minua. Vastasin samantien: - Juu.. Heti kun olen hoitanut Vilnon. Naikahullu hymyili ja jatkoi lakaisua. Otin Vilnon irti ja talutin sen omaan karsinaansa. Kun suljin raskaan oven, muistin äkkiä omenan laukussani. Laitoin karsinan oven raolleen ja hölkkäsin laukulleni. Harmaa kulahtanut laukkuni nojasi pesupaikan seinää. Kaivelin laukustani punertavan omenan. Menin takaisin Vilnon karsinaan ja ojensin sille omenan. Se rouskutti sen mielihyvin, ja jäi odottamaan toista. - Ei minulla ole enempää, nauroin ja näytin sille tyhjät kämmeneni. Se hamusi niitä, mutta tajuttuaan ettei siinä ole mitään, se kääntyi karsinassaan, ja lantasi suuren kasan. Suljin oven ja menin pesupaikalle laskemaan ämpäriin kuumaa vettä ja melassia. Vähän ajan päästä juotin Vilnolle veden. Heitin ämpärin pesupaikalle, menin vielä taputtamaan lempipoikaani ja kävelin satulahuoneeseen kiillottamaan Farin ja Suklaan satuloita.
Vajaan 20 minsaa olivat kuluneet, kun sain kiillotettua satulat. Ne säihkyivät suoraan sanottuna. Kävin lopuksi vielä lakaisemassa pahimmat purut tallikäytävältä, koska Naikahullu oli jättänyt lakaisun kesken saatuaan puhelun. Morjenstin Naikahullulle joka kirjoitti vihkoseensa toimistossa, otin laukkuni ja lähdin kävelemään kotiinpäin. Kello oli varmaankin jo 18:30. Iltaruoka odottaisi minua jo.
Ensi kerralla tulisin tallille juoksuttamaan Vilnoa, mutta nyt kävelin Marraskuun 13 päivänä, sunnuntaina loskaista tietä kotiinpäin. |
Vastaus:
Hieno tarina!
+Kuvailit aamuasi.
+Kuvailu.
+Juttelit. (Lauppi rasvasi)
+Harjasit sen.
+putsasit kaviot.
+Liikutit sen.
+Pesit sen.
+Juotit sen.
-Et siivonnut karsinaa.
Saat 200v€ |
|
Heräsin aamulla. Yöpöydällä oleva herätyskelloni näytti 06:10. Nousin haukotellen sängystäni. Avasin samettiset verhoni auki. Ulkona oli vielä pimeää, olihan marraskuu. Haukoittelin. Otin kaappini alahyllyltä ratsastusvaatteeni. Vetäisin jalkojeni peitoksi ruskeat kokopaikkaiset ratsastushousut, niiden alle laitoin paksut legginssit. Paidaksi laitoin oranssin T-paidan ja sen päälle mustan hupparin. Jalkaani vetäisin ratsastussukat. Otin lattialta puanisen tallireppuni. Laitoin sinne mustan kypäräni, palaturvaliivin ja ratsastushanskat. Pyöräytin pitkät vaaleat hiukseni vihreälle ponnarille. Nappasin repun ja juoksin portaita alas. Keittiössä otin mini-crip pussin ja laitoin sinne pari porkkanaa, Ginolle. Laskin reppuni tuolille ja otin jääkaapista banaani-mansikka jogurtin. Hotkaisin sen nopeasti. Sitten otin toisen mini-crip pussin ja laitoin sinne 5 porkkanaa, itselleni. Otin vielä juomapulloon vettä, join vähän siitä ja laitoin sen reppuuni. Sitten nappasin reppuni ja menin eteiseen. Laitoin jalkaani ratsastussaappaat ja päälleni mustan ratsastustakin. Kello oli 07:02. Laitoin repun selkään ja menin ovesta ulos.
Pihalla hyppäsin pinkin Nopsa-pyöräni selkään ja lähdin polekaan kohti tallia. Taivas oli pilvinen. Ulkona oli vähän koleaa. Juoksuttaisin tänään Ginoa, maneesissa. Ulkona tuuli aika paljon. Onneksi näinkin jo tallin koivujen takana. Poljin kovempaan kunnes pääsin tallinpihaan.
Tallinpihassa hyppäsin pois pyörän selästä ja vein sen pyörätelineeseen. Satoi vähän. Maa oli ihan mudassa. Menin ripeästi tallitupaan ja suljin oven perässäni.
Tallituvassa näin Naikahullun. Hän kirjoitteli otain mustakantiseen vihkoon.
-Öh.. Hei Naikahullu! tervehdin häntä.
-Ai, hei Lauppi! Sinua ei olekkaan näkynyt vähään aikaa, hön sanoi vähän moittivasti.
-Anteeksi, on ollut niin paljon kiireitä niin en ole kerinnyt hoitamaan Ginoa! sanoin hänelle.
-No, ei se haittaa. Itsellänikin on ollut kiireitä aika paljon, Naikahullu vastasi. Menin kaapilleni ja heitin reppuni sinne. Otin sieltä kumminkin kypärän, turvaliivin ja hanskat.
-No, menen nyt hoitamaan Ginoa, nähdään! sanoin ja vilkutin Naikahullulle. Naikahullu vilkutti minulle. Lähdin pois tallituvasta. Menin suoraan ori-talliin.
Tallissa jätin tavarani sivuun ja menin suoraan Ginon karsinalle. Gino hirnahti minulle. Avasin sen karsinan oveen ja puikahdin sisään. Suljin oven perässäni.
-Hei poika, anteeksi ttä en ole käynyt hoitamassa sinua vähään aikaan! sanoin Ginolle anteeksi pyytävästi. Gino hörähti minulle. Taputin sen ruskeaa kaulaa. Se tökkäsi minua turvallaan.
-No, pitäisi kai alkaa hommiin! sanoin Ginolle. Menin karsinasta pois. Hain Ginon riimun ja riimunarun. Menin Ginon karsinan eteen. Menin Ginon karsinaan. Menin sen pään vierelle pitäen riimua ja riimunarua selkäni takana piilossa. Gino kuitenkin peruutti. Pyrryttelinsitä. Laskin riimunarun rauhallisesti sen kaulalle. Se alkoi viskelemään päätän. Laitoin käteni sen turvan päälle. Se lopetti. Laitoin riimun turpaosan sen turpaan. Laitoin niskalenkin Ginon korvien yli. Gino alkoi taas viskelemään päätän ja peruttamaan.
-Hei Gino, älä nyt viitsi pelleillä, sanoin sille toruvasti. Se katsoi minua. Laitoin riimun pikalukon äkkiä kiinni. Gino yritti näykkäistä minua. Läppäsin sitä ryntäille. Se lopetti. Avasin karsinan oven. Gino yritti rynniä ylitseni mutta läppäisin sitä taas ryntäille. Talutin sen käytävälle. Laitoin sen kummaltakin puolelta kiinni käytävälle. Hain sen harjapakin ja laskin sen maahan Ginon ulottumiin. Hain Ginon liinan, kapsonin, juoksutusvyön, pintelit, juoksutusraipan ja deltat. Laitoin ne Ginon harjapakin viereen. Avasin harjapakin otin sieltä pölyharjan. Aloin harjaamaan Ginoa kaulalta. Gino yritti näykkiä mutta läppäsin sitä ryntälle. Gino alkoi steppaamaan. Pyrryttelin sitä. Harjasin Ginon loppuun ja vaihdoin pölärin dandyyn. Harjasin silläkin Ginon. Gino yritti peruutta mutta pyryttelin sitä, taas. Harjasin Ginon. Sitten otin sen kaviokoukun. Menin sen oikealle puolelle, etukavion viereen. Liu´utin kättäni sen etujalkaa pitkin. Se yritti näykkiä mutta läppäsin sitä ryntäille. Yritin nostaa sen jalkaa mutta Gino ei nostanut. Käskin sitä nostamaan. Se ei nostanut. Nojasin siihen. Se ei nostanut. Kiskoin sen jalan ylös. Sain sen onneksi. Kavio ei ollut onneksi kovin likainen. Putsasin sen nopeasti ja laskin Ginon kavion. Taputin Ginoa ja kehuin sitä. Sitten oikea takajalka. Laitoin käteni Ginon lautasten päälle. Gino potkaisi. Komensin sitä. Liu´utin kättäni sen lautasilta kohti vuohisia. Otin vuohisista kiinni ja käskin Ginoa nostamaan. Nojasin Ginoon. Se ei nostanut. Sain kuitenkin sen jalan ylös. Sekään ei ollut kovin likainen. Putsasin kavion nopeasti ja laskin jalan alas. Taputin ja kehuin Ginoa taas. Sitten menin vasemmalle puolelle. Menin etujalan viereen. Sen Gino nosti jo helpommin, mutta kyllä Ginoa piti käskeä. Tämäkään kavio ei ollut kovin likainen. Putsasin sen nopeasti ja laskin kavion alas. Taputin Ginoa. Menin vielä vasemman takajalan kohdalle. Nostin kavion. Gino nosti sen suht. hyvin. Putsasin kavion. Taputin Ginoa. Sitten hain Ginon kapsonin. Laitoin riimun kaulalle. Gino alkoi peruuttamaan ja viskelemään päätään kun huomasi kapsonin. Komensin sitä. Yritin tarjota Ginolle kuolaimia mutta se vain viskeli päätään. Komensin sitä. Painoin kädellä sen pään alas ja laitoin sille kuolaimet hammaslomaa apuna käyttäen. Gino viskeli päätään mutta laitoin sille niskahihnan korvien taakse. Se alkoi viskellä vielä enemmän päätään.
-Gino, nyt loppu tuollainen pelleily! Ole nyt kiltisti, sinulla on ollut monta kertaa ennekin kapsoni ja siinä ihan terveenä olet! sanoin sille tiukasti. Gino rauhoittui vähän. Laitoin kaikki kapsonin remmit kiinni. Laitoin riimun kunnolla Ginon päähän. Otin juoksutus vyön ja laitoin sen Ginon kaulalle. Liu´utin sen paikolleen ja laitoin sen kiinni. Laitoin Ginolle vielä pintelit ja deltat. Otin liinan ja laitoin sen Ginon kapsoniin kiinni. Laitoin kypärän, turvaliivin ja hanskat päälleni. Irrotin Ginon käytävältä ja otin liinan ja juoksutusraipan käteeni. Talutin Ginon ripeästi maneesiin. Yritin pitää Ginoa takanani. Onneksi pääsimme äkkiä maneesiin.
Maneesissa jätin j-raipan sivuun. Ensiksi lämmittelin Ginoa taluttamalla sitä uralla käyntiä. Gino yritti välillä rynniä mutta pidin sen takanani kiltisti käynnissä. Välillä jouduin pyrryttelemään sitä tai läppäisemään sitä ryntäille. Taluttelin sit monta kierrosta käynnissä. Sitten kokeilin vähän ravia, talutuksessa. Gino yritti koko ajan ryöstää laukkaan joten otin nopeasti käyntiin. Talutin sitä vielä vähän matkaa käynnissä. Hain raipan Ginon kanssa maneesin laidalta. Sitten menin Ginon kanssa juoksutuskolmioon. Aloin juoksuttaa sitä. Ensin käynnissä vähän aikaa, sitten vähän ravia ja lopuksi laukkaa. Sitten vielä vähän kävelyä. Sen jälkeen vaihdoin suunnan. Tein aikalailla samoja juttuja. Jatkoin tätä samaa aika kauan, vaihtaen aina n. 5minuutin välein suuntaa. Gino näytti nauttivan. Kun olin tehnyt tätä samaa juttua n. 30 minuuttia siirryin toisenlaiseen "harjoitukseen". Juoksutin sitä samalla lailla mutta yritin käyttää mahdollisimman vähän raippaa/liinaa ja mahdollisimman paljon ääntä yms. Se onnistui osittain hyvin ja osittain huonosti. Hyvin onnistui pysähdyksestä käyntiin, käynnistä raviin ja ravista laukkaan. Huonosti taas onnstui kaikki vauhdin hiljentämiset ja pysähdykset. Tein tätä n. 15 minuuttia. Sitten tein ensimmäistä harjoitusta vielä n.15 minuuttia. Sen jälkeen annoin Ginon laukata vapaasti liinassa. Se meni yllättävän hyvin. Sitten otin Ginon käyntiin. Taluttelin Ginoa vielä vähän aikaa käynnissä. Sitten lähdin taluttamaan sitä kohti ori-tallia.
Tallissa otin kypärän, turvaliivin ja hanskani pois ja laitoin ne sivuun. Vein Ginon käytävälle ja laitoin sen kiinni. Otin siltä ensin juoksutusbyön pois ja vein sen paikoilleen. Sitten laitoin Ginon riimun kaulalle. Avasin kapsonin kaikki remmit ja otin kapsonin pois. Laitoin riimun takaisin kaulalle ja vein kapsoninkin pois. Otin samalla Ginon vohveliloimen. Harjasin Ginon nopeasti pölyharjalla ja vein sen pesupaikalle. Laitoin sen kiinni. Otin letkun ja laitoin vesihanan päälle. Letkusta alkoi tulla vettä. Vesi oli sopivan lämmintä. Aloin suihkuttamaan Ginoa sillä. Gino ravisteli päätään ja potki. Suihkutin Ginon kuitenkin kokonaan. Kun Gino oli märkä, suljin hanan ja otin Ginon hikiviilan ja pikkupyyhkeen. Kuivasin eka sitä hikiviilalla. Pesupaikan lattia tulvehti vedestä. Gino ravisteli päätään ja steppasi. Komensin sitä. Kun olin saannut kuivattua sen hikiviilalla kuivasin sitä vielä pikkupyyhkeellä. Kuivasin vielä hikiviilan pikkupyyhkeellä ja laitoin sen pyhkeen kuivumaan. Laitoin hikiviilan harjapakkiin ja vein harjapakin pois. Talutin Ginon takaisin käytävälle ja laitoni sille vohveliloimen. Nyt pitäisi enää siivota Ginon karsina ja ruokkia se. Hetkonen, mihin laittaisin Ginon siksi aikaa kun siivoan sen karsinaan? Tarhaan sitä ei märkänä voinut viedä, vaikka sillä oli vohveliloimi mutta silti. Tajusin että muita heppoja ei ollut karsinoissa. Ginon voisi laittaa jonkun muun karsinaan siivouksen ajaksi. Onnekseni Naikahullu tuli juuri talliin.
-Hei Naikahullu! Voisinko laittaa Ginon jonkun muun hepan karsinaan siksi aikaa että siivoan sen karsinan? kysyin Naikahullulta.
-Tottakai voit, laita se vaikka tähän! Naikahullu vastasi ja osoitti viereistä karsinaa. Vein Ginon sinne karsinaan.
-Kiitos! sanoin Naikahulle.
-Eipä mitään, sanoi Naikahullu ja lähti. Hain pihalta kottikärryt ja talikon. Aloin lastaamaan likaisia kuivikkeita kottikärryihin. Pian karsinanna ei ollut melkein yhtään kuivikkeita. Pyyhkäisin hikeä otsaltani. Vein likaiset kuivikkeet lantalaan ja kottikärryt sekä talikon paikoilleen. Laitoin karsinaan vielä puhtaita kuivikkeita. Laitoin Ginon ruokakuppiin vielä ruuat. Otin Ginon käytävälle. Tarkistin vielä Ginon kaviot. Ne olivat puhtaat. Sitten vein Ginon karsinaan. Se alkoi rouskutella kaurojaan. Vein vielä Ginon riimun paikoilleen. Nappasin kypäräni, turvaliivini ja hanskani ja menin suoraan tallitupaan.
Tallituvassa istahdin sohvalle. Otin reppuni viereeni. Laitoin tavarani sinne. Otin sieltä porkkanat ja juomapullon. Join vettä ja söin pari porkkanaa. Laitoin juomapullon ja ylimääräiset porkkanat reppuuni. Otin kuitenkin pari porkanaa mukaani. Heitin repun selkääni. Menin vielä ori-talliin.
Ori-tallissa menin suoraan Ginon karsinalle. LAitoin Ginon ruokakuppiin porkkanat, karsinan oven yli. Taputin vielä Ginoa ja sanoin sille heipat. Lähdin ulos ja hyppäsin pyöräni selkään. Lähdin polkemaan kohti kotia.
|
Vastaus:
Kiva tarina!
+Hoidit Ginon
+Siivosit karsinan
+Liikutit Ginon
+Ruokit sen
+Pesit sen
-12 kirjotus virhettä
Saat 100v€
|
|
Heräsin aikaisin aamulla. Tänään pääsisin ensimmäistä kertaa hoitamaan Ginoa. Nousin nopeasti ylös sängystä. Vetäisin samettiset, viininpunaiset verhoni auki. Auringon valo tulvi ikkunasta sisään. Hain ratsastusvaatteeni ja heitin ne sängylle. Laitoin päälleni ruskeat ratsastushousut ja ruskeat ratsastussukat. Laitoin myös punaisen heppakuvioisen T-paidan. Nappasin pöydältä tallireppuni. Laitoin sinne kypäräni ja ratsastushanskani. Otin varmuudelta raipankin ja turvaliivin. Menin peilin eteen ja laitoin vaaleat keskipitkät hiukseni pinkille ponnarille. Sitten nappasin reppuni ja juoksin alakertaan. Hain jääkaapista oivariinin ja leipälaatikosta ruisleipää. Tein leivän ja vein voin jääkaappiin. Söin nopeasti leivän ja join lasin vettä. Otin reppuni selkään ja vedin jalkaani mustat, nahkaiset ratsastussaappaat. Menin ovesta ulos. Ulkona oli aika lämmin. Hyppäsin nopsani selkään ja lähdin polkemaan kohti tallia.
Taivas oli sininen ja pilvetön. Aurinko paistoin lämpimästi. Linnut laulelivat. Poljin nopeaa vauhtia. Minulle tuli nopeasti kuuma mutta poljin tallille. Tallin pihassa vein pyöräni pyörätelineeseen ja lukitsin sen. Menin sisälle hoitajatupaan. Heitin reppuni kaappiin ja lähdin oritalliin.
Astuin ovesta sisään. Jotkut hevoset hirnahtelivat karsinoissaan. Kävelin käytävää pitkin lukien nimilappuja. Pian löysinkin Ginon karsinan. Kurkkasin karsinan oven yli. Gino oli peppu oveen päin. Avasin oven ja puhelin Ginolle. Se kääntyi katsomaan minua. Pidin kättä sen lautasten päällä ja menin sen pään luokse. Puhelin sille rauhallisesti ja silittelin sitä. Viereisessä karsinassa oleva hevonen hirnahti minulle. Käännyin katsomaan kuka siellä oli. Siellä oli joku musta pieni poni. Luultavasi shetu. Lähdin pois Ginon karsinasta ja hain sen riimun ja harjapakin. Jätin harjapakin Ginon karsinan oven eeteen ja otin sen riimun. Avasin Ginon karsinan oven. Tällä kertaa se oli turpa minuun päin. Menin karsinaan ja suljin karsinan oven. Laitoin riimunarun Ginon kaulalle ja kohotin riimun sen pään korkeuudelle. Gino alkoi dastperuuttamaan. "Pyrr" Sanoin sille. Se ei totellut, mutta se ei mahtunut enään peruttamaan. Se koitti nostella päätään mutta painoin kädellä sen pään alas. Sain sen turvan riimun turpaosasta ja laitoin niskahihnan sen korvien yli. Laitoin pikalukon kiinni. Gino yritti saada riimua pois päästään mutta ei saanut. Otin riimunarun käsiini ja avasin karsinan oven. Gino yritti rynnätä karsinasta ulos mutta estin sitä. Se tökkäsi minua ruskealla turvallaan. Talutin sen kiinityskoukulle ja laitoin sen kiinni. Avasin sen harjapakin. Gino pyöriskeli ja hörähteli. Otin harjapakista pölyharjan ja aloin harjaamaan Ginoa pitkin, voimakkain vedoin. Ginosta nousi pölypilvi. Minua alkoi yskittämään. Harjasin Ginon kokonaan. Gino yritti välillä näykkiä minua ja se pyöri koko ajan. Vaihdoin pölyharjan dandyyn ja harjasin Ginon sillä. Harjasin myös Ginon pään. Se yritti riuhtoa päätään ja näykkiä. Sitten selvitin sen jouhet. Ne olivat aika takussa, joten minulla meni kauan. Sitten otin kaviokoukun. Menin Ginon oikealle puolelle. Gino näykki selkääni. Läppäsin sitä ryntäille. Puhdistin Ginon kaviot. Se oli vaikeaa ja Gino potki. Kun urakka oli ohi, laitoin kaviokoukun harjapakkiin ja vein harjapakin satulahuoneeseen. Hain Ginon satulan ja suitset. Laitoin suitset roikkumaan sen karsinan ovesta ja lähestyin Ginoa satulankanssa. Gino väisti ja yritti potkia. Kielsin Ginoa. Menin Ginon luokse ja laitoin satulan Ginon kaulalle. Liu`utin sen oikealle paikalleen. Gino yritti näykkiä ja pyöriä. Otin satulavyön jalustimesta ja Laitoin satulavyön reunimmaisiin vastihihnoihin. Kiristin satulavyötä. Gino yritti näykkiä. Sain satulavyön kiristettyä. Sitten otin jalustimet alas. Mittasin ne itselleni sopiviksi ja nostin ne satulan päälle. Otin Ginon suitset ja menin Ginon pään viereen. Gino väisi mutta kielsin sitä nykäisemällä riimusta. Laitoin ohjat Ginon kaulalle ja se yritti näykkiä sekä nostella päätään. Laitoin sile kuitenkin tottuneesti kuolaimet. Laitoin kaikki remmit kiinni ja kävin hakemassa kypäräni ja ratsastushanskani. Otin myös repustani turvaliivin ja puin ne. Otin riimun suitsien alta pois. Otin ohjat kaulalta ja talutin Ginon tallipihalle. Gino yritti ohitella.
Tallipihalla kiristin Ginon satulavyötä ja otin jalustimet satulan päältä. Menisin maastoon. Nousin nopeasti selkään. Gino yritti lähteä ravaamaan mutta pidätin nopeasti ohjista. Korjasin istuntani ja annoin Ginolle pohkeita. Se lähti raviin. Hiljensin Ginon heti käyntiin. Gino siirtyi vastahakoisesti. Pian pääsin kääntymään metsään.Auringon valo siivilöityi oksien läpi. Gino yritti koko ajan kiihdytellä mutta en antanut. Kävelimme pitkän aikaa. Päätin kokeilla ravia. Annoin Ginolle pohkeita ja se lähti neliin. Pidätin ohjista ja se siirtyi laukkaan ja sitten raviin. Ravasin eteenpäin. Gino veti pukin. En onneksi tippunut. Gino yritti heittää minua selästä pukittelemalla mutta en lentännyt. Hiljensin Ginon käyntii. En kokeilisi laukkaa. Onneksi tallipiha näkyi jo. Laitoin Ginon turpa kohti tallia ja laskeuduin seläst. Nostin jalustimet satulan päälle ja talutin Ginon talliin. Se yritti ohitella.Tallissa laitoin Ginolle riimun ja otin satulan pois. Vein sen paikoilleen. Otin myös suitset riimun alta pois. Sitten vein Ginon tarhaan. Se rupesi heti piehtaroimaan. Siivosin vielä sen karsinan. Sitten lähdin kohti kotia.
PS:Anteeksi kun loppu meni nopeasti, mutta tuli kiirre! |
Vastaus:
Hyvä tarina, en ole vilä lisännyt kaappiasi. Lisään sen pian!
+Kuvailua
+Ei kirjoitus virheitä
+Liikutit sen
+Putsasit Ginon
-Et puhunut
Saat 150v€ |
|
|
|
